Homeen houkutus. Saara Ekströmin mikrobi-installaatio (2005) molekulaarisena kohtaamistapahtumana
Lehtinen, Sanna (2017-01-16)
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaisen kuvataiteilija Saara Ekströmin kolmiulotteista installaatiota (2005), joka rakentuu pääosin mikrobiornamenteista. Mikrobi-installatiota tarkastellaan molekulaarisena kohtaamistapahtumana, jolloin taiteentutkimisen ydin on kokemuksellinen ja prosesseille antautuva, sekä tutkijakeskeisyydestä poispyrkivä. Installaation rakentuessa mikrobeista, prosessuaalisuus kiteytyy erityisesti teoksen fyysisen materiaalisuuden muutoksiin.
Molekulaarinen kohtaamistapahtuma on Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofian molekulaarinen ja molaarinen -käsitteisiin pohjautuva lähestymistapa. Käsitteet perustuvat tulemisen ontologiaan, jossa maailma ymmärretään jatkuvasti muuttuvana ja tulemisen tilassa olevana, molekulaarisena. Tämä tulemisen tai muutoksen ontologia on keskeinen erityisesti uusmaterialistisissa teorioissa, joissa kiinnostus kiteytyy materiaalin muuttuvaan olemukseen.
Molekulaarinen kohtaamistapahtuma muodostuu lähestymistapana Bracha L. Ettingerin kohtaamistapahtuman (2009) ja Katve-Kaisa Kontturin väitöskirjassaan muotoileman molekulaarisen kohtaamisen (2012) käsitteille. Ettingerin kohtaamistapahtumassa keskeistä on taiteen kyky erilaisiin rajanylityksiin, kyky liikuttaa ja tulla liikutetuksi. Molekulaarinen kohtaaminen taas on Kontturin näkemyksessä kattokäsite taiteentutkimukselle, jossa muutosvoimainen materiaalinen tuleminen taiteen ja sen kokijan välillä on keskeinen.
Tutkielmassa pyritään selvittämään prosesseille antautuvalla tavalla, millä tavalla mikrobi-installaation kohtaamiseen liittyvä ”epämiellyttävän” ja ”miellyttävän” ristiriita, ”homeen houkutus”, on mahdollisesti kietoutunut mikrobiornamenttien orgaaniseen, muuttuvaan materiaalisuuteen. Ensimmäisessä käsittelyluvussa tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla mikrobien elävyyttä ja muuttuvuutta. Toisessa käsitelyluvussa tarkastellaan homeeseen ja bakteereihin liittyviä kulttuurisia merkityksenantoja. Kolmannessa, viimeisessä käsittelyluvussa tarkastellaan mikrobi-installaatioon liittyen erilaisia rajanylitysten ja välitilojen teemoja.
Molekulaarinen kohtaamistapahtuma on Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofian molekulaarinen ja molaarinen -käsitteisiin pohjautuva lähestymistapa. Käsitteet perustuvat tulemisen ontologiaan, jossa maailma ymmärretään jatkuvasti muuttuvana ja tulemisen tilassa olevana, molekulaarisena. Tämä tulemisen tai muutoksen ontologia on keskeinen erityisesti uusmaterialistisissa teorioissa, joissa kiinnostus kiteytyy materiaalin muuttuvaan olemukseen.
Molekulaarinen kohtaamistapahtuma muodostuu lähestymistapana Bracha L. Ettingerin kohtaamistapahtuman (2009) ja Katve-Kaisa Kontturin väitöskirjassaan muotoileman molekulaarisen kohtaamisen (2012) käsitteille. Ettingerin kohtaamistapahtumassa keskeistä on taiteen kyky erilaisiin rajanylityksiin, kyky liikuttaa ja tulla liikutetuksi. Molekulaarinen kohtaaminen taas on Kontturin näkemyksessä kattokäsite taiteentutkimukselle, jossa muutosvoimainen materiaalinen tuleminen taiteen ja sen kokijan välillä on keskeinen.
Tutkielmassa pyritään selvittämään prosesseille antautuvalla tavalla, millä tavalla mikrobi-installaation kohtaamiseen liittyvä ”epämiellyttävän” ja ”miellyttävän” ristiriita, ”homeen houkutus”, on mahdollisesti kietoutunut mikrobiornamenttien orgaaniseen, muuttuvaan materiaalisuuteen. Ensimmäisessä käsittelyluvussa tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla mikrobien elävyyttä ja muuttuvuutta. Toisessa käsitelyluvussa tarkastellaan homeeseen ja bakteereihin liittyviä kulttuurisia merkityksenantoja. Kolmannessa, viimeisessä käsittelyluvussa tarkastellaan mikrobi-installaatioon liittyen erilaisia rajanylitysten ja välitilojen teemoja.