Cumberbitches ja Hiddlestoners. Tapaustutkimus Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin Tumblr fandomeista
Grönroos, Heidi (2017-01-16)
Cumberbitches ja Hiddlestoners. Tapaustutkimus Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin Tumblr fandomeista
Grönroos, Heidi
(16.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimukseni aihe on näyttelijöiden Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin faniryhmät, eli fandomit Tumblr blogi-palvelussa. Perehdyn tutkimuksessani Tumblr fandomien faniuden esiintymisen eri muotoihin ja niiden merkityksiin. Olen tutustunut faniuden ilmentymiseen Tumblrissa esiintyvien erilaisten fanitusten tapojen kautta. Tutkin tapojen merkityksiä fandomille yhteisönä. Olen myös soveltaen käyttänyt Emilé Durkheimin totemismi-teoriaa fandomien merkitysten ja yhteisön tapojen tutkimisessa.
Metodinani olen käyttänyt netnografiaa, eli etnografiaa, jonka kohde sekä aineisto sijoittuvat täysin verkkoon. Tutkimukseni kohde on Tumblr blogi-palvelussa toimivat Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin fandomit. En ole tutustunut fanien toimintaa Tumblrin ulkopuolella, enkä käyttänyt muita verkkolähteitä. Kyseessä on siis tutkimus, joka keskittyy näiden fandomien tietyssä verkko alustassa toimiviin yhteisöihin. Netnografinen lähestymistapani on ollut puhtaasti havainnoiva. Yhteyttä tutkimuskohteisiin ei ole ollut.
Teoria pohjanani olen käyttänyt Henry Jenkinsin mediafandomeihin keskittyvää teosta Textual Poachers: Television Fans and Participatory Culture (1992), jossa Jenkins esitti mediafandomien olevan aktiivisia ja merkityksellisen kulttuurin omaavia yhteisöjä passiivisten kuluttajien sijaan. Jenkinsin teos on merkittävä fanitutkimuksen alalla, sillä se vaikutti pysyvästi fanitutkimuksen näkökulmiin ja teorioihin. Olen tutkinut tässä tutkimuksessa sitä, soveltuuko Jenkinsin teoria myös mediafandomien fanittamien näyttelijöiden fandomeihin. Toinen teoriani pohjana toimiva teos on Emilé Durkheimin Uskonto elämän alkeismuodot (1912). Durkheim esittää teoksessaan, että Australian alkuperäiskansojen totemismissa on nähtävissä uskonto sen alkukantaisimmassaan muodossa, mistä johtuen sen avulla voidaan päätellä kaikkien uskontojen perimmäiset motiivit. Hän esittää, että totemismissa ja lopulta kaikissa uskonnoissa on kyse yhteisön itsensä palvomisesta ja toiminnoista, joiden päämääränä on säilyttää yhteisö. Olen verrannut erityisesti Durkheimin ajatuksia kollektiivisesta kuohunnan tilasta, pyhä/profaani rajoista ja pyhien aikojen ja paikkojen erottelusta. Tutkin myös, voidaanko Cumberbatchin ja Hiddlestonin asemaa verrata toteemisiksi.
Tutkielmani tulos oli, että näyttelijöihin kohdistuvat mediafandomit toimivat lähes samoilla periaatteilla kuin muut mediafandomit. He osoittavat samaa yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta toiminnassaan kuin Jenkinsin tutkimat televisio-fandomit. Toinen löydökseni oli se, että tutkimiani fandomeita pystyi soveltaen vertaamaan Durkheimin totemismi-teoriaan. Cumberbatchin ja Hiddlestonin fandomeissa näkyi pyhä/profaani rajojen kaltaisia jaotteluita, pyhän ajan ja paikan erottamista, sekä pyhänkaltaisina hetkinä koettuja kollektiivisen kuohunnan tiloja. Cumberbatch ja Hiddleston toimivat myös fandomeilleen toteemeihin verrattavissa rooleissa.
Metodinani olen käyttänyt netnografiaa, eli etnografiaa, jonka kohde sekä aineisto sijoittuvat täysin verkkoon. Tutkimukseni kohde on Tumblr blogi-palvelussa toimivat Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin fandomit. En ole tutustunut fanien toimintaa Tumblrin ulkopuolella, enkä käyttänyt muita verkkolähteitä. Kyseessä on siis tutkimus, joka keskittyy näiden fandomien tietyssä verkko alustassa toimiviin yhteisöihin. Netnografinen lähestymistapani on ollut puhtaasti havainnoiva. Yhteyttä tutkimuskohteisiin ei ole ollut.
Teoria pohjanani olen käyttänyt Henry Jenkinsin mediafandomeihin keskittyvää teosta Textual Poachers: Television Fans and Participatory Culture (1992), jossa Jenkins esitti mediafandomien olevan aktiivisia ja merkityksellisen kulttuurin omaavia yhteisöjä passiivisten kuluttajien sijaan. Jenkinsin teos on merkittävä fanitutkimuksen alalla, sillä se vaikutti pysyvästi fanitutkimuksen näkökulmiin ja teorioihin. Olen tutkinut tässä tutkimuksessa sitä, soveltuuko Jenkinsin teoria myös mediafandomien fanittamien näyttelijöiden fandomeihin. Toinen teoriani pohjana toimiva teos on Emilé Durkheimin Uskonto elämän alkeismuodot (1912). Durkheim esittää teoksessaan, että Australian alkuperäiskansojen totemismissa on nähtävissä uskonto sen alkukantaisimmassaan muodossa, mistä johtuen sen avulla voidaan päätellä kaikkien uskontojen perimmäiset motiivit. Hän esittää, että totemismissa ja lopulta kaikissa uskonnoissa on kyse yhteisön itsensä palvomisesta ja toiminnoista, joiden päämääränä on säilyttää yhteisö. Olen verrannut erityisesti Durkheimin ajatuksia kollektiivisesta kuohunnan tilasta, pyhä/profaani rajoista ja pyhien aikojen ja paikkojen erottelusta. Tutkin myös, voidaanko Cumberbatchin ja Hiddlestonin asemaa verrata toteemisiksi.
Tutkielmani tulos oli, että näyttelijöihin kohdistuvat mediafandomit toimivat lähes samoilla periaatteilla kuin muut mediafandomit. He osoittavat samaa yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta toiminnassaan kuin Jenkinsin tutkimat televisio-fandomit. Toinen löydökseni oli se, että tutkimiani fandomeita pystyi soveltaen vertaamaan Durkheimin totemismi-teoriaan. Cumberbatchin ja Hiddlestonin fandomeissa näkyi pyhä/profaani rajojen kaltaisia jaotteluita, pyhän ajan ja paikan erottamista, sekä pyhänkaltaisina hetkinä koettuja kollektiivisen kuohunnan tiloja. Cumberbatch ja Hiddleston toimivat myös fandomeilleen toteemeihin verrattavissa rooleissa.