Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hoiva ja huolenpito hyvinvointivaltiossa. Altruismin eri muotojen monitasoiset taustatekijät Euroopassa.

Kiema, Saara (2017-01-16)

Hoiva ja huolenpito hyvinvointivaltiossa. Altruismin eri muotojen monitasoiset taustatekijät Euroopassa.

Kiema, Saara
(16.01.2017)

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Muutospaineiden alla olevissa hyvinvointivaltioissa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, kuinka vastuuta hoivasta on välttämätöntä siirtää valtiolta perheille ja yksityiselle sektorille kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen vuoksi. Julkisista palveluista leikattaessa ihmiset joutuvat joko ostamaan hoivaa yksityiseltä sektorilta tai toimimaan itse hoivaajina perheelleen ja läheisilleen. Heille jää tällöin myös vähemmän resursseja tai vähemmän vapaa-aikaa toimia altruistisesti.

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella hoivan ja avunannon määrään vaikuttavia monitasoisia taustatekijöitä Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että laaja hyvinvointivaltio kerryttää kansalaistoimintaa. Miten käy auttamiselle ja hoivan antamiselle? Tutkin millaiset kansallisen ja yksilötason tekijät ovat yhteydessä hoivan ja altruismin eri muotoihin, kuten perheelle annettavaan hoivaan, yleiseen avunantoon sekä vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan. Aineistona käytän European Social Survey -aineistoja vuosilta 2004–2014. Menetelminä käytän monitasoista logistista regressioanalyysiä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kansalliset hyvinvointivaltion laajuutta mittaavat muuttujat, kuten tasa-arvo ja vauraus kerryttävät altruistista toimintaa silloin, kun yksilölliset tekijät on vakioitu. Hyvinvointivaltio tarjoaa resursseja, vapaa-aikaa ja ihmiset ovat usein altruistisesti orientoituneempia. Tulokset viittaavat myös siihen, että siellä missä epävirallista kotihoivaa tehdään paljon, toimitaan vähemmän altruistisesti muissa muodoissa. Hyvinvointivaltio siis kerryttää, mutta epävirallinen hoiva syrjäyttää altruistista toimintaa.

Kun hyvinvointivaltio tarjoaa hoivapalveluita ihmisille jää enemmän aikaa ja resursseja auttamiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Hyvinvointivaltion rooli on lisätä mahdollisuuksia ja edellytyksiä altruistiselle ja vapaaehtoiselle toiminnalle sekä turvata vähimmäistoimeentulo kaikille silloin, kun halutaan aktivoida kansalaiset yhteisvastuuseen. Ihmiset toimivat altruistisesti ilman velvollisuutta ja välttämättomyyttäkin. Kun otetaan huomioon ihmisten sisäinen motivaatio toimia altruistisesti, lisääntyy paitsi hoivan saajan, myös hoivan antajan subjektiivinen hyvinvointi.
Kokoelmat
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste