Matematiikan sanalliset tehtävät. Neljäsluokkalaisten suoriutuminen sanallisissa tehtävissä ja asenne matematiikkaan
Mäkelä, Airi (2017-01-17)
Matematiikan sanalliset tehtävät. Neljäsluokkalaisten suoriutuminen sanallisissa tehtävissä ja asenne matematiikkaan
Mäkelä, Airi
(17.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, millaiset ovat neljännen luokan oppilaiden matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidot ja millainen yhteys aritmeettisilla laskutaidoilla on oppilaiden suoriutumiseen sanallisissa tehtävissä. Lisäksi tutkittiin millainen asenne oppilailla on matematiikkaa kohtaan ja onko asenteella yhteyttä matematiikassa suoriutumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tyttöjen ja poikien eroja matematiikan eri osa-alueilla. Lopuksi oppilaista muodostettiin toisistaan erityviä suoritusprofiileja sekä testeissä suoriutumisen että matematiikka-asenteen perusteella.
Tutkimusaineisto kerättiin loka-marraskuussa 2015 neljässä satakuntalaisessa koulussa. Tutkimukseen osallistui 95 oppilasta kuudelta eri luokalta. Sanallisten tehtävien ratkaisutaitoja arvioitiin Kajamiehen ym. (2003) MATTE - Matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidon ja laskutaidon arviointi -tehtävien ja Aunolan, Lerkkasen, Leskisen ja Nurmen (2004) matematiikan vaikeutuvaan sarjaan perustuvan aritmeettisen testin perusteella. Asennetta matematiikkaa kohtaan arvioitiin MATTE:n asennekyselyn avulla. Testien ja kyselyn pisteytys perustui valmiiksi annettuihin arviointeihin.
Tulosten ja MATTE-testin kriteerien mukaan neljäsluokkalaisten sanalliset ratkaisutaidot ovat melko heikot. Kaksi kolmasosaa oppilaista suoriutui sanallisesta testistä heikosti. Oppilaista 28 prosenttia suoriutui keskitasoisesti ja viisi prosenttia kuului taitavasti suoriutuneisiin. Tulosten mukaan aritmeettiset laskutaidot olivat paremmat kuin sanallisten tehtävien ratkaisutaidot. Tutkimuksesta havaittiin, että aritmeettiset laskutaidot ovat positiivisessa ja melko vahvasti yhteydessä sanallisessa testissä suoriutumiseen selittäen 28 prosenttia osaamisen yksilöllisestä vaihtelusta.
Neljäsluokkalaisten asenne matematiikkaa kohtaan oli myönteinen. Asenne oli yhteydessä aritmeettisessa testissä suoriutumiseen, mutta yhteyttä sanallisten tehtävien ratkaisuun ei havaittu. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja testeissä suoriutumisessa tai asenteessa matematiikkaa kohtaan. Testeissä suoriutumisen ja asenteen perusteella muodostettiin kolme toisistaan eriytyvää profiilia: 1) laskutaidot ja asenne huonot (n=29), 2) laskutaidot huonot ja asenne hyvä (n=27) ja 3) laskutaidot ja asenne hyvät (n=39).
Tulosten perusteella sanallisten tehtävien ratkaisutaitoihin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lisäksi asenteen merkitystä liittyen matematiikan osaamiseen tulisi korostaa enemmän.
Tutkimusaineisto kerättiin loka-marraskuussa 2015 neljässä satakuntalaisessa koulussa. Tutkimukseen osallistui 95 oppilasta kuudelta eri luokalta. Sanallisten tehtävien ratkaisutaitoja arvioitiin Kajamiehen ym. (2003) MATTE - Matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidon ja laskutaidon arviointi -tehtävien ja Aunolan, Lerkkasen, Leskisen ja Nurmen (2004) matematiikan vaikeutuvaan sarjaan perustuvan aritmeettisen testin perusteella. Asennetta matematiikkaa kohtaan arvioitiin MATTE:n asennekyselyn avulla. Testien ja kyselyn pisteytys perustui valmiiksi annettuihin arviointeihin.
Tulosten ja MATTE-testin kriteerien mukaan neljäsluokkalaisten sanalliset ratkaisutaidot ovat melko heikot. Kaksi kolmasosaa oppilaista suoriutui sanallisesta testistä heikosti. Oppilaista 28 prosenttia suoriutui keskitasoisesti ja viisi prosenttia kuului taitavasti suoriutuneisiin. Tulosten mukaan aritmeettiset laskutaidot olivat paremmat kuin sanallisten tehtävien ratkaisutaidot. Tutkimuksesta havaittiin, että aritmeettiset laskutaidot ovat positiivisessa ja melko vahvasti yhteydessä sanallisessa testissä suoriutumiseen selittäen 28 prosenttia osaamisen yksilöllisestä vaihtelusta.
Neljäsluokkalaisten asenne matematiikkaa kohtaan oli myönteinen. Asenne oli yhteydessä aritmeettisessa testissä suoriutumiseen, mutta yhteyttä sanallisten tehtävien ratkaisuun ei havaittu. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja testeissä suoriutumisessa tai asenteessa matematiikkaa kohtaan. Testeissä suoriutumisen ja asenteen perusteella muodostettiin kolme toisistaan eriytyvää profiilia: 1) laskutaidot ja asenne huonot (n=29), 2) laskutaidot huonot ja asenne hyvä (n=27) ja 3) laskutaidot ja asenne hyvät (n=39).
Tulosten perusteella sanallisten tehtävien ratkaisutaitoihin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lisäksi asenteen merkitystä liittyen matematiikan osaamiseen tulisi korostaa enemmän.