PALUUMUUTTAJAOPPILAS SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA ”Must noi oppilaat on kaikki vähä sellasii kulttuurisii karkkipusseja, et voi karkkikaupast poimii parhaat palat”
Tanke, Mikaela (2017-01-17)
PALUUMUUTTAJAOPPILAS SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA ”Must noi oppilaat on kaikki vähä sellasii kulttuurisii karkkipusseja, et voi karkkikaupast poimii parhaat palat”
Tanke, Mikaela
(17.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma kuvailee paluumuuttajaoppilasta suomalaisessa peruskoulussa luokanopettajan sekä aineenopettajan näkökulmasta. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita minkälaisia kokemuksia opettajalla on paluumuuttajaoppilaiden opettamisesta kertynyt, minkälaisia heikkouksia ja vahvuuksia näillä oppilailla on ollut sekä miten sopeutuminen suomalaiseen peruskouluun on ulkomailla oleskelun jälkeen opettajan näkökulmasta sujunut.
Tutkielma on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkielman kohderyhmänä ovat suomalaisessa peruskoulussa opettavat opettajat, jotka opettavat tai ovat opettaneet yhtä tai useampaa paluumuuttajaoppilasta. Tutkielman aineisto on kerätty avoimella teemahaastattelulla. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla tutkimuskysymysten mukaan.
Tulosten mukaan opettajat kokevat paluumuuttajaoppilaaksi lapsen, joka on muuttanut ulkomaille ja siellä oleskelun jälkeen palannut takaisin Suomeen. Paluumuuttajaoppilaiden perheet ovat usein vakavaraisia ja etuoikeutettuja. Paluumuuttajaoppilaisiin liittyen koulut eivät pidä yhteyttä muihin suomalaisiin tai ulkomaisiin kouluihin, mutta yhteistyötä tapahtuu useimmiten koulun sisällä moniammatillisesti mukaan lukien muut luokan- ja aineenopettajat, erityisopettajat sekä koulupsykologit.
Opettajien kokemusten mukaan paluumuuttajaoppilaan sopeutumiseen vaikuttaa sosiaalistuminen ja kaveruussuhteet, koulumotivaatio ja –osaaminen sekä suomen kielen osaaminen. Paluumuuttajaoppilaan vahvuuksista esille nousi erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen, hyvä oppimismotivaatio sekä vieraiden kielten osaaminen. Haasteiksi opettajat mainitsivat erityisesti suomen kielen ruostumisen tai kokonaan äidinkielisen kielipohjan puuttuminen. Opettajien mukaan paluumuuttajaoppilaiden tulevaisuus näyttää tavoitteelliselta sekä myönteiseltä ja paluumuuttajaoppilaat koetaan fiksuina, osaavina, sosiaalisina sekä lahjakkaina.
Tutkielma on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkielman kohderyhmänä ovat suomalaisessa peruskoulussa opettavat opettajat, jotka opettavat tai ovat opettaneet yhtä tai useampaa paluumuuttajaoppilasta. Tutkielman aineisto on kerätty avoimella teemahaastattelulla. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla tutkimuskysymysten mukaan.
Tulosten mukaan opettajat kokevat paluumuuttajaoppilaaksi lapsen, joka on muuttanut ulkomaille ja siellä oleskelun jälkeen palannut takaisin Suomeen. Paluumuuttajaoppilaiden perheet ovat usein vakavaraisia ja etuoikeutettuja. Paluumuuttajaoppilaisiin liittyen koulut eivät pidä yhteyttä muihin suomalaisiin tai ulkomaisiin kouluihin, mutta yhteistyötä tapahtuu useimmiten koulun sisällä moniammatillisesti mukaan lukien muut luokan- ja aineenopettajat, erityisopettajat sekä koulupsykologit.
Opettajien kokemusten mukaan paluumuuttajaoppilaan sopeutumiseen vaikuttaa sosiaalistuminen ja kaveruussuhteet, koulumotivaatio ja –osaaminen sekä suomen kielen osaaminen. Paluumuuttajaoppilaan vahvuuksista esille nousi erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen, hyvä oppimismotivaatio sekä vieraiden kielten osaaminen. Haasteiksi opettajat mainitsivat erityisesti suomen kielen ruostumisen tai kokonaan äidinkielisen kielipohjan puuttuminen. Opettajien mukaan paluumuuttajaoppilaiden tulevaisuus näyttää tavoitteelliselta sekä myönteiseltä ja paluumuuttajaoppilaat koetaan fiksuina, osaavina, sosiaalisina sekä lahjakkaina.