“It’s been a hard day’s night, and I’ve been working like a dog.” – työperäinen ihmiskauppa suomalaisessa oikeuskäytännössä
Tuunanen, Sanna (2017-01-18)
“It’s been a hard day’s night, and I’ve been working like a dog.” – työperäinen ihmiskauppa suomalaisessa oikeuskäytännössä
Tuunanen, Sanna
(18.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisin rikollisuuden muoto laittoman huumausaine- ja asekaupan jälkeen. Käsittelen tutkielmassani työperäistä ihmiskauppaa suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tutkimusmetodini on oikeusdogmaattinen eli tulkitsen ja systematisoin voimassa olevaa kotimaista ihmiskauppasääntelyä oikeuskäytännön kontekstissa. Tapauksia on tullut viranomaisten tietoon melko vähän, vaikka ihmiskauppasääntely sisällytettiin Suomen rikoslakiin jo vuonna 2004.
Viranomaisten keskeisin haaste ihmiskaupassa on rikoksen ja sen uhrien tunnistaminen. Tutkielmassani selvitän, miten työperäistä ihmiskauppaa on arvioitu suomalaisissa tuomioistuimissa ja millaisten seikkojen on katsottu täyttävän ihmiskaupan tunnusmerkistön. Analysoin tuomioiden perusteluja ennen kaikkea Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julkaisemien työperäisen ihmiskaupan osoittimien näkökulmasta. Lisäksi pohdin ihmiskaupan kansallisen rangaistusasteikon, tuomittujen rangaistusten sekä eräiden muiden tuomioistuinprosessissa keskeisten seikkojen vaikutusta ihmiskauppaprosessin onnistumiseen ja esitän joitakin prosessuaalisia kehitysehdotuksia, joilla aineellisen totuuden selvittämistä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa.
Tutkielmassani päädyn siihen, että ihmiskaupan dynamiikkaa ymmärretään aiempaa paremmin. Tuomioita on viime vuosina annettu enemmän, ja syytteet ihmiskaupasta on useimmiten tuomittu nimenomaisesti ihmiskauppana, eikä aiempaan tapaan esimerkiksi kiskonnantapaisena työsyrjintänä. ILO:n laatimia osoittimia on kuitenkin yhtä hovioikeuden tapausta lukuun ottamatta hyödynnetty ainoastaan epäsuorasti tutkimuskirjallisuuden välityksellä. Tuomioistuimissa kiinnitetään edelleen huomiota fyysiseen pakottamiseen ihmiskaupan uhrin psyykkisen hallinnan kustannuksella. Ongelmallista on myös luotettavan todistelun hankkiminen. Useimmiten tuomioistuimissa on asianosaisten lisäksi kuultu todistajina ainoastaan heidän lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä, joiden nimeäminen todistajiksi saattaa vaikeuttaa luotettavan todistelun hankkimista. Tuomioistuimissa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän asiantuntijatodistelua. Lisäksi Suomen muita Euroopan valtioita lievempi rangaistusasteikko saattaa tulevaisuudessa muodostua ihmiskauppiaita maahamme houkuttelevaksi tekijäksi.
Viranomaisten keskeisin haaste ihmiskaupassa on rikoksen ja sen uhrien tunnistaminen. Tutkielmassani selvitän, miten työperäistä ihmiskauppaa on arvioitu suomalaisissa tuomioistuimissa ja millaisten seikkojen on katsottu täyttävän ihmiskaupan tunnusmerkistön. Analysoin tuomioiden perusteluja ennen kaikkea Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julkaisemien työperäisen ihmiskaupan osoittimien näkökulmasta. Lisäksi pohdin ihmiskaupan kansallisen rangaistusasteikon, tuomittujen rangaistusten sekä eräiden muiden tuomioistuinprosessissa keskeisten seikkojen vaikutusta ihmiskauppaprosessin onnistumiseen ja esitän joitakin prosessuaalisia kehitysehdotuksia, joilla aineellisen totuuden selvittämistä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa.
Tutkielmassani päädyn siihen, että ihmiskaupan dynamiikkaa ymmärretään aiempaa paremmin. Tuomioita on viime vuosina annettu enemmän, ja syytteet ihmiskaupasta on useimmiten tuomittu nimenomaisesti ihmiskauppana, eikä aiempaan tapaan esimerkiksi kiskonnantapaisena työsyrjintänä. ILO:n laatimia osoittimia on kuitenkin yhtä hovioikeuden tapausta lukuun ottamatta hyödynnetty ainoastaan epäsuorasti tutkimuskirjallisuuden välityksellä. Tuomioistuimissa kiinnitetään edelleen huomiota fyysiseen pakottamiseen ihmiskaupan uhrin psyykkisen hallinnan kustannuksella. Ongelmallista on myös luotettavan todistelun hankkiminen. Useimmiten tuomioistuimissa on asianosaisten lisäksi kuultu todistajina ainoastaan heidän lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä, joiden nimeäminen todistajiksi saattaa vaikeuttaa luotettavan todistelun hankkimista. Tuomioistuimissa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän asiantuntijatodistelua. Lisäksi Suomen muita Euroopan valtioita lievempi rangaistusasteikko saattaa tulevaisuudessa muodostua ihmiskauppiaita maahamme houkuttelevaksi tekijäksi.