Peitetoimintaluvan käsittely tuomioistuimessa ja peitetoiminnan laillisuusvalvonnan järjestäminen
Lehikoinen, Saku (2017-01-18)
Peitetoimintaluvan käsittely tuomioistuimessa ja peitetoiminnan laillisuusvalvonnan järjestäminen
Lehikoinen, Saku
(18.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihepiirinä on lainsäädännön asettama kehys poliisin salaiseksi tiedonhankinta- ja pakkokeinoksi säädetyn peitetoiminnan käytön edellytyksille sekä peitetoiminnan käytön laillisuudenvalvonnalle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka lainsäädännöllä on pyritty varmistamaan poliisin käyttämän peitetoiminnan lainmukainen toteuttaminen. Tutkimuksessa käsitellään tuomioistuimen ratkaistavaksi tulevaa poliisin hakemusta peitetoiminnan käytölle, vastaamalla tutkimuskysymykseen: millaisiin seikkoihin tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota peitetoimintalupahakemusta käsitellessään, jotta peitetoiminnan lailliset edellytykset varmistuisivat? Tutkimuksen laillisuusvalvontaa käsittelevissä luvuissa pyritään selvittämään, millä tavalla peitetoiminnan laillisuusvalvonta on tehokkaimmin järjestettävissä nykyisen lain puitteissa.
Tärkeimmäksi tuomioistuimen lupakäsittelyä koskevaksi tutkimustulokseksi muodostui peitetoiminnan edellytyksenä olevan välttämättömyyskriteerin tulkinnanvaraisuuden ja monimuotoisuuden hahmottaminen. Tutkimuksessa selvitetään, että välttämättömyyden vaatimuksen täyttyminen on harkittava aina tapauskohtaisesti, eikä kriteerin täyttymiselle ole asetettavissa kaikkiin tapauksiin sopivaa nyrkkisääntöä. Toisena tutkimustuloksena on tuomioistuimen oman aktiivisuuden korostuminen poliisin tuomioistuimelle lupaharkintaa varten toimittamien tietojen riittävyyden varmistamiseksi. Tutkimuksessa lainsäädännön todetaan olevan tulkinnanvarainen toimitettavien tietojen määrän ja sisällön osalta.
Laillisuusvalvonnan järjestämisen osalta tärkeimpänä tutkimustuloksena on poliisihallinnon sisäisen laillisuusvalvonnan tehokkuuden korostuminen jälkikäteiseen valvontaan nähden. Sisäisen valvonnan osalta laillisuuden tehokkuudessa korostuu riittävän dokumentoinnin varmistaminen. Oikeusasiamiehen valvonnan pääpaino onkin ollut poliisin sisäisen valvonnan tehokkuuden ja raportoinnin kehittämisessä. Oikeusasiamiehen tehokkaimmaksi ja poliisin näkökulmasta palvelevimmaksi valvontakeinoksi arvioidaan muodostuneen oikeusasiamiehen oma-aloitteinen valvonta. Oikeusasiamiehen valvonnan rajoittuessa lainsäädännön osalta sisäiseltä valvonnalta saatavaan vuosikertomukseen, on valvonnan kannalta tarkastuskäynneillä ja tarkastuksen yhteydessä käydyillä luottamuksellisilla keskusteluilla korostunut merkitys laintulkinnan, peitetoiminnan laillisuuden varmistamisen sekä peitetoimintaa suorittavien virkamiesten oikeusturvan kannalta.
Tärkeimmäksi tuomioistuimen lupakäsittelyä koskevaksi tutkimustulokseksi muodostui peitetoiminnan edellytyksenä olevan välttämättömyyskriteerin tulkinnanvaraisuuden ja monimuotoisuuden hahmottaminen. Tutkimuksessa selvitetään, että välttämättömyyden vaatimuksen täyttyminen on harkittava aina tapauskohtaisesti, eikä kriteerin täyttymiselle ole asetettavissa kaikkiin tapauksiin sopivaa nyrkkisääntöä. Toisena tutkimustuloksena on tuomioistuimen oman aktiivisuuden korostuminen poliisin tuomioistuimelle lupaharkintaa varten toimittamien tietojen riittävyyden varmistamiseksi. Tutkimuksessa lainsäädännön todetaan olevan tulkinnanvarainen toimitettavien tietojen määrän ja sisällön osalta.
Laillisuusvalvonnan järjestämisen osalta tärkeimpänä tutkimustuloksena on poliisihallinnon sisäisen laillisuusvalvonnan tehokkuuden korostuminen jälkikäteiseen valvontaan nähden. Sisäisen valvonnan osalta laillisuuden tehokkuudessa korostuu riittävän dokumentoinnin varmistaminen. Oikeusasiamiehen valvonnan pääpaino onkin ollut poliisin sisäisen valvonnan tehokkuuden ja raportoinnin kehittämisessä. Oikeusasiamiehen tehokkaimmaksi ja poliisin näkökulmasta palvelevimmaksi valvontakeinoksi arvioidaan muodostuneen oikeusasiamiehen oma-aloitteinen valvonta. Oikeusasiamiehen valvonnan rajoittuessa lainsäädännön osalta sisäiseltä valvonnalta saatavaan vuosikertomukseen, on valvonnan kannalta tarkastuskäynneillä ja tarkastuksen yhteydessä käydyillä luottamuksellisilla keskusteluilla korostunut merkitys laintulkinnan, peitetoiminnan laillisuuden varmistamisen sekä peitetoimintaa suorittavien virkamiesten oikeusturvan kannalta.