Osaamisen kehittäminen työkiertoa hyödyntäen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: OP Länsi-Suomi.
Someristo, Sanna (2017-01-24)
Osaamisen kehittäminen työkiertoa hyödyntäen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: OP Länsi-Suomi.
Someristo, Sanna
(24.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tiedon määrän lisääntyminen ja työtehtävien automatisointi ovat kasvattaneet osaamisen ja asiantuntijuuden merkitystä kaikilla aloilla viimeisten vuosien aikana. Osaamisesta on muodostunut asiantuntijaorganisaation merkittävin pääoma. Siihen panostetaan paljon ja sen pysyminen organisaatiossa halutaan varmistaa, jotta organisaation kilpailukyky säilyy tulevaisuuden markkinoilla. Pelkkä yksilöiden osaaminen ei kuitenkaan riitä takaamaan riittävää osaamista vaan koko organisaation tulee oppia ja kehittyä sekä panostaa osaamiseensa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys työkierrolla on asiantuntijaorganisaation osaamisen kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työkierron merkitystä yksilön eli asiantuntijan osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena käyttäen teemahaastatteluja. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui seitsemästä haastattelusta, joissa haastateltiin OP Länsi-Suomen asiantuntijoita, jotka työuran aikana olivat olleet työkierrossa.
Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa asiakkailleen pankki- ja vakuutuspalveluita. Haastateltavien mukaan osaamisen merkitys oli organisaatiossa tiedostettu hyvin. Haastatteluissa korostuivat organisaation panostus osaamiseen ja sen kehittämiseen, joka näkyi esimerkiksi siinä, että moni asiantuntija oli kehittänyt osaamistaan työkierron avulla. Haastateltavat myös kertoivat, että alan ikärakenne ohjasi systemaattiseen hiljaisen tiedon siirtämiseen. Kohdeorganisaatiossa oppiminen tapahtui pääosin työssä ja sitä pidettiin parhaana ja tehokkaimpana oppimisen muotona kiireisessä ja nopeasti muuttuvassa työympäristössä. Tutkimustuloksissa korostuivat yksilön näkökulmasta osaaminen laajentuminen, motivaation kasvu, verkostoituminen sekä luottamuksen lisääntyminen kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että työhyvinvoinnin lisääntyminen näkyy tuottavuuden kasvuna. Organisaation näkökulmasta haastatteluissa korostuivat tiedon siirto ja jakaminen vuorovaikutuksen, luottamuksen ja verkostojen lisääntyessä. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että motivaation kasvu ja työhyvinvoinnin parantuminen lisäävät organisaation osaamista ja tulosta. Haastattelujen mukaan haasteina työkierrolle nähtiin yksilön kannalta jaksaminen, epävarmuus ja tunnettavuus sekä organisaation kannalta aika, rajalliset ja niukat resurssit sekä tunnettavuus. Tutkimukseen haastateltujen asiantuntijoiden mukaan työkierto auttoi heitä kehittymään monipuolisesti ja samalla se kehitti organisaation osaamista, vaikka siihen liittyi erilaisia haasteita.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys työkierrolla on asiantuntijaorganisaation osaamisen kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työkierron merkitystä yksilön eli asiantuntijan osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena käyttäen teemahaastatteluja. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui seitsemästä haastattelusta, joissa haastateltiin OP Länsi-Suomen asiantuntijoita, jotka työuran aikana olivat olleet työkierrossa.
Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa asiakkailleen pankki- ja vakuutuspalveluita. Haastateltavien mukaan osaamisen merkitys oli organisaatiossa tiedostettu hyvin. Haastatteluissa korostuivat organisaation panostus osaamiseen ja sen kehittämiseen, joka näkyi esimerkiksi siinä, että moni asiantuntija oli kehittänyt osaamistaan työkierron avulla. Haastateltavat myös kertoivat, että alan ikärakenne ohjasi systemaattiseen hiljaisen tiedon siirtämiseen. Kohdeorganisaatiossa oppiminen tapahtui pääosin työssä ja sitä pidettiin parhaana ja tehokkaimpana oppimisen muotona kiireisessä ja nopeasti muuttuvassa työympäristössä. Tutkimustuloksissa korostuivat yksilön näkökulmasta osaaminen laajentuminen, motivaation kasvu, verkostoituminen sekä luottamuksen lisääntyminen kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että työhyvinvoinnin lisääntyminen näkyy tuottavuuden kasvuna. Organisaation näkökulmasta haastatteluissa korostuivat tiedon siirto ja jakaminen vuorovaikutuksen, luottamuksen ja verkostojen lisääntyessä. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että motivaation kasvu ja työhyvinvoinnin parantuminen lisäävät organisaation osaamista ja tulosta. Haastattelujen mukaan haasteina työkierrolle nähtiin yksilön kannalta jaksaminen, epävarmuus ja tunnettavuus sekä organisaation kannalta aika, rajalliset ja niukat resurssit sekä tunnettavuus. Tutkimukseen haastateltujen asiantuntijoiden mukaan työkierto auttoi heitä kehittymään monipuolisesti ja samalla se kehitti organisaation osaamista, vaikka siihen liittyi erilaisia haasteita.