Käsityöläisyys ja työkalut Turussa 1300-luvulta Turun paloon asti - miten ammattimaisuus näkyy kaupungin arkeologisessa aineistossa?
Vidgren, Jani (2017-01-25)
Käsityöläisyys ja työkalut Turussa 1300-luvulta Turun paloon asti - miten ammattimaisuus näkyy kaupungin arkeologisessa aineistossa?
Vidgren, Jani
(25.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin Turun kaupunkikaivausten työkalulöytöjä. Tutkielmaa varten olen valinnut neljä kaivausta eri puolilta Turun keskiaikaista asemakaavaa niin, että yksi niistä on Kirkkokorttelista, kaksi Luostarikorttelista ja yksi Aninkaisten korttelista. Esineitä olen tunnistanut käyttäen apuna Turun Museokeskuksen tekemien arkeologisten kaivausten Access-tietokantaa, kaivauslöydöistä otettuja röntgenkuvia, sekä tutkimalla esineitä fyysisinä kappaleina Museokeskuksen maalöytövarastossa.
Tutkimuksen tavoitteena on miettiä työtapoja siihen, kuinka suuresta määrästä esinelöytöjä saa tunnistettua niitä työkaluiksi, ja millaiseen työhön ne olisivat voineet sopia. Tätä työkaluaineistoa voidaan myös käyttää pohdintaan siitä, millaisia elinkeinoja kyseisellä tontilla on aiemmin harjoitettu. Toisena tutkimuskysymyksenä onkin se, että näkyykö käsityöläisyys löytöaineistossa.
Tämän tutkimuksen metodi on vertaileva, ja pohdin aineistossa näkyviä eroja tutkimukseen valittujen kaivausten välillä ja sitä kuinka tulokset sopivat vakiintuneisiin tulkintoihin käsityöläisyydestä Turussa. Ovatko eri korttelien löytöaineistot toistensa kaltaisia, vai näkyykö niissä eroja?
Mielestäni löytöaineistossa on sellaista ajoituksellista vaihtelua, että elinkeinoissa voidaan sanoa tapahtuneen muutos ainakin Kirkkokorttelin alueella keskiajan ja uuden ajan vaihteessa. Lisäksi Aninkaisten korttelin löydöt kertovat alueen asutuksen kasvusta 1600-luvulta alkaen. Käsityöläisyys näkyy löytöaineistossa myös erikoistyökaluina tavallisten kotitalouksien yleistyökalujen joukossa, mutta kattavamman kuvan siitä saisi laajentamalla otantaa tutkimalla useampien kaivausten löytöaineistoja näiden neljän lisäksi.
Tutkimuksen tavoitteena on miettiä työtapoja siihen, kuinka suuresta määrästä esinelöytöjä saa tunnistettua niitä työkaluiksi, ja millaiseen työhön ne olisivat voineet sopia. Tätä työkaluaineistoa voidaan myös käyttää pohdintaan siitä, millaisia elinkeinoja kyseisellä tontilla on aiemmin harjoitettu. Toisena tutkimuskysymyksenä onkin se, että näkyykö käsityöläisyys löytöaineistossa.
Tämän tutkimuksen metodi on vertaileva, ja pohdin aineistossa näkyviä eroja tutkimukseen valittujen kaivausten välillä ja sitä kuinka tulokset sopivat vakiintuneisiin tulkintoihin käsityöläisyydestä Turussa. Ovatko eri korttelien löytöaineistot toistensa kaltaisia, vai näkyykö niissä eroja?
Mielestäni löytöaineistossa on sellaista ajoituksellista vaihtelua, että elinkeinoissa voidaan sanoa tapahtuneen muutos ainakin Kirkkokorttelin alueella keskiajan ja uuden ajan vaihteessa. Lisäksi Aninkaisten korttelin löydöt kertovat alueen asutuksen kasvusta 1600-luvulta alkaen. Käsityöläisyys näkyy löytöaineistossa myös erikoistyökaluina tavallisten kotitalouksien yleistyökalujen joukossa, mutta kattavamman kuvan siitä saisi laajentamalla otantaa tutkimalla useampien kaivausten löytöaineistoja näiden neljän lisäksi.