Trust-järjestely – tunnustamisen ja täytäntöönpanon vertailua Suomessa ja Sveitsissä
Paulin, Tuomas (2017-01-25)
Trust-järjestely – tunnustamisen ja täytäntöönpanon vertailua Suomessa ja Sveitsissä
Paulin, Tuomas
(25.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on trust-järjestely. Tutkielmassa tarkastellaan Englannin oikeuden mukaista trustia sekä trustien kansallista tunnustamista ja täytäntöönpanoa.
Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin vastata kysymykseen siitä, millainen oikeudellinen instituutio trust on, koska Suomen oikeusjärjestys ei tunne trustia. Tutkielmassa selvennetään trust-järjestelyn oikeudellista luonnetta, trustin eri henkilötahojen asemaa sekä näiden eri henkilötahojen oikeuksia ja velvollisuuksia trustissa. Tutkielman jälkimmäisessä osassa vastataan kysymykseen siitä, miten trustien tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta menetellään maissa, joiden oikeusjärjestykselle trust on vieras instituutio.
Tutkielmassa havaitaan, että trustien tunnustamista ja täytäntöönpanoa varten Haagissa laadittu kansainvälinen sopimus on osaltaan epäonnistunut tehtävässään ratkaista trustien tunnustamista koskevia ongelmia. Suomi tuskin tulee tähän kansainväliseen sopimukseen liittymään. Suomessa trustien kansallisessa voimaansaattamisessa on noudatettu – ja hyvin todennäköisesti tullaan jatkossakin noudattamaan – komparatiivista metodia. Komparatiivista metodia myös Sveitsi on noudattanut ennen liittymistään Haagin kansainväliseen sopimukseen.
Tutkimus perustuu pääosin oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksen merkittävimmät lähteet ulkomaisen oikeuden osalta on kirjoittanut David Hayton ja kotimaisen oikeuden osalta Tuulikki Mikkola. Lisäksi lähteinä on käytetty monipuolisesti trust-oikeutta käsitteleviä artikkeleita arvostetuista julkaisuista.
Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin vastata kysymykseen siitä, millainen oikeudellinen instituutio trust on, koska Suomen oikeusjärjestys ei tunne trustia. Tutkielmassa selvennetään trust-järjestelyn oikeudellista luonnetta, trustin eri henkilötahojen asemaa sekä näiden eri henkilötahojen oikeuksia ja velvollisuuksia trustissa. Tutkielman jälkimmäisessä osassa vastataan kysymykseen siitä, miten trustien tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta menetellään maissa, joiden oikeusjärjestykselle trust on vieras instituutio.
Tutkielmassa havaitaan, että trustien tunnustamista ja täytäntöönpanoa varten Haagissa laadittu kansainvälinen sopimus on osaltaan epäonnistunut tehtävässään ratkaista trustien tunnustamista koskevia ongelmia. Suomi tuskin tulee tähän kansainväliseen sopimukseen liittymään. Suomessa trustien kansallisessa voimaansaattamisessa on noudatettu – ja hyvin todennäköisesti tullaan jatkossakin noudattamaan – komparatiivista metodia. Komparatiivista metodia myös Sveitsi on noudattanut ennen liittymistään Haagin kansainväliseen sopimukseen.
Tutkimus perustuu pääosin oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksen merkittävimmät lähteet ulkomaisen oikeuden osalta on kirjoittanut David Hayton ja kotimaisen oikeuden osalta Tuulikki Mikkola. Lisäksi lähteinä on käytetty monipuolisesti trust-oikeutta käsitteleviä artikkeleita arvostetuista julkaisuista.