Kokemuksellinen oppiminen ja tiedonsiirto tapahtumatuotannon organisaatioissa
Rämö, Ville (2017-01-31)
Kokemuksellinen oppiminen ja tiedonsiirto tapahtumatuotannon organisaatioissa
Rämö, Ville
(31.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Oppiminen on tärkeää organisaation toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tämä tutkimus tarkastelee organisatorista oppimista ja tiedonsiirtoa neljässä suomalaisessa tapahtumatuotannon organisaatios-sa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten tapahtumatuotannon organisaatio oppii? Miten organisaation organisaatioiden jäsenet hankkivat uutta tietämystä tai osaamista? Miten uutta tietoa hyödynnetään? Miten tieto vaikuttaa organisaatiossa tehtävään työhön ja toimintamalleihin? Miten tietoa tallenne-taan ja siirretään organisaation sisällä eri toimijoiden välillä?
Tutkimusta varten haastateltiin neljää suomalaisen festivaaliorganisaation avainhenkilöä puolistruk-turoidulla teemahaastattelulla. Kohdeorganisaatioiden valinnassa tärkein peruste oli järjestettävien festivaalien jatkuvuus ja festivaaliorganisaatioiden pysyvyys organisatorisen oppimisen havaitse-miksi. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on hyödynnetty erityisesti Kolbin ko-kemuksellisen oppimisen mallia. Viitekehystä on täydennetty organisaatioiden sisällä tapahtuvaa tiedonsiirtoa ja tiedon tallentamista käsittelevällä kirjallisuudella.
Tutkimuksessa selvisi, että tapahtumatuotannon organisaatioissa oppiminen tapahtuu pääasiallisesti käytännön kokemusten ja uusien kokeilujen kautta. Hyväksi havaitut toimintatavat säilytetään ja toimimattomista luovutaan. Yleisöpalaute ja henkilöstön omat havainnot ovat keskeisiä toiminnan kehittämisessä. Abstraktia oppimista, jolla tarkoitetaan eräänlaista reflektiota tai tiedostamatonta havainnointia tapahtuu, mutta tämän tutkimuksen perusteella lähinnä oman festivaalin ulkopuolella. Tapahtumaorganisaatioissa organisatorista oppimista tapahtuu myös sosiaalisena oppimisena eli siirtona vanhoilta työntekijöiltä uusille erityisesti vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa, kun uudet vapaaehtoiset ohjataan työskentelemään kokeneempien kanssa. Haastatteluaineisto osoittaa myös, että osaamista ja tietämystä siirtyy myös eri festivaaliorganisaatioiden välillä, kun vapaaehtoiset työntekijät työskentelevät useammassa tapahtumassa.
Tapahtumaorganisaatiot hyödyntävät uutta tietoa festivaalin käytänteiden ja toimintatapojen kehit-tämiseen ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Kohdeorganisaatioissa tiedon tallennuksen käytännöt olivat kirjavia, ja tiedon tallentamiseen tulisikin kiinnittää lisähuomiota. Pienikokoisissa ja fyysisesti hajallaan olevissa tapahtumaorganisaatioissa tieto jakautuu usein epätasaisesti, mikä hankaloittaa kertyneen kokemustiedon tehokasta hyödyntämistä ja siten organisatorista oppimista.
Tapahtumaorganisaatioissa tapahtuvaa organisatorista oppimista on tutkittu vielä vähän etenkin laadullisin tutkimusottein. Tapahtumatuotanto on kasvava ala, jossa digitalisaatio tarjoaa uusia lii-ketoimintamahdollisuuksia. Organisatorisen oppimisen mekanismeilla on keskeinen rooli tapahtu-matuotannon organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Tutkimusta varten haastateltiin neljää suomalaisen festivaaliorganisaation avainhenkilöä puolistruk-turoidulla teemahaastattelulla. Kohdeorganisaatioiden valinnassa tärkein peruste oli järjestettävien festivaalien jatkuvuus ja festivaaliorganisaatioiden pysyvyys organisatorisen oppimisen havaitse-miksi. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on hyödynnetty erityisesti Kolbin ko-kemuksellisen oppimisen mallia. Viitekehystä on täydennetty organisaatioiden sisällä tapahtuvaa tiedonsiirtoa ja tiedon tallentamista käsittelevällä kirjallisuudella.
Tutkimuksessa selvisi, että tapahtumatuotannon organisaatioissa oppiminen tapahtuu pääasiallisesti käytännön kokemusten ja uusien kokeilujen kautta. Hyväksi havaitut toimintatavat säilytetään ja toimimattomista luovutaan. Yleisöpalaute ja henkilöstön omat havainnot ovat keskeisiä toiminnan kehittämisessä. Abstraktia oppimista, jolla tarkoitetaan eräänlaista reflektiota tai tiedostamatonta havainnointia tapahtuu, mutta tämän tutkimuksen perusteella lähinnä oman festivaalin ulkopuolella. Tapahtumaorganisaatioissa organisatorista oppimista tapahtuu myös sosiaalisena oppimisena eli siirtona vanhoilta työntekijöiltä uusille erityisesti vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa, kun uudet vapaaehtoiset ohjataan työskentelemään kokeneempien kanssa. Haastatteluaineisto osoittaa myös, että osaamista ja tietämystä siirtyy myös eri festivaaliorganisaatioiden välillä, kun vapaaehtoiset työntekijät työskentelevät useammassa tapahtumassa.
Tapahtumaorganisaatiot hyödyntävät uutta tietoa festivaalin käytänteiden ja toimintatapojen kehit-tämiseen ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Kohdeorganisaatioissa tiedon tallennuksen käytännöt olivat kirjavia, ja tiedon tallentamiseen tulisikin kiinnittää lisähuomiota. Pienikokoisissa ja fyysisesti hajallaan olevissa tapahtumaorganisaatioissa tieto jakautuu usein epätasaisesti, mikä hankaloittaa kertyneen kokemustiedon tehokasta hyödyntämistä ja siten organisatorista oppimista.
Tapahtumaorganisaatioissa tapahtuvaa organisatorista oppimista on tutkittu vielä vähän etenkin laadullisin tutkimusottein. Tapahtumatuotanto on kasvava ala, jossa digitalisaatio tarjoaa uusia lii-ketoimintamahdollisuuksia. Organisatorisen oppimisen mekanismeilla on keskeinen rooli tapahtu-matuotannon organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden kannalta.