Organisaatiotekijät yksilön motivaation ja luovuuden tukijoina
Lahti, Minna (2017-02-01)
Organisaatiotekijät yksilön motivaation ja luovuuden tukijoina
(01.02.2017)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702011413
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702011413
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Organisaation inhimillisistä voimavaroista on tullut yhä keskeisempi tuotannollinen voima. Talous ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan aineettomammaksi. Informaatiovirrat ja erilaiset verkostot kasvavat ja yhä suurempi merkitys on organisaation intellektuellisella pääomalla. Tulevaisuudessa organisaation menestys tulee yhä vahvemmin perustumaan organisaation kykyyn erottautua kilpailijoistaan luovilla ratkaisuilla ja innovaatioilla.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Teresa Amabilen (1997, 1998) luovuuden komponenttiteoriaa. Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä erityisesti yksilön tehtävämotivaation kautta luovuutta tukevan organisaatioympäristön piirteitä. Tutkimuksessa tutustutaan myös muihin organisatorisen luovuuden komponenttiteorian yksilötekijöihin sekä tutkielmassa tarkastellaan organisatorista luovuutta myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen ensimmäinen tutkimusongelma on miten ja missä määrin Amabilen organisaatiokomponenttien koetaan vaikuttavan yksilön tehtävämotivaatioon case -organisaatiossa. Toinen tutkimusongelma on kuinka organisatorista luovuutta voidaan kehittää case -organisaatiossa. Tutkimuksessa käsiteltävä aineisto on kerätty kohdeorganisaatiosta webropol -kyselynä. Kerätty aineisto on analysoitu käyttäen sekä sekä määrällisiä että laadullisia elementtejä.
Tutkimuksen tulosten perusteella case -organisaatiossa yksilön tehtävämotivaatiota ja sitä kautta luovuutta tukevina tekijöinä toimi erityisesti työn vapaus, tulospohjainen palkkaus, hyvä työilmapiiri, johtaminen organisaatiossa sekä työn suorittamiseksi koettiin olevan hyvät resurssit ja riittävästi aikaa. Luovuuden kannalta kehitettävinä tekijöinä organisaatiossa esiin nousi erityisesti puutteelliseksi koettu tiedonkulku. Myös tavoitteiden selkeyteen ja asettaminen tulisi kiinnittää huomiota luovuutta tukevaa organisaatioympäristöä kehitettäessä. Yhtenä kehittämiskohteena nousi esiin henkilöstön ammattitaidon kehittäminen sekä mielekkäiden urapolkujen luominen ja sitä kautta organisaatioon sitoutumisen vahvistaminen. Teoria ja aineisto olivat monilta osin yhtenevät. Suurin eroavaisuus teorian ja aineiston välillä oli raha työntekijän motivaatiotekijänä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Teresa Amabilen (1997, 1998) luovuuden komponenttiteoriaa. Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä erityisesti yksilön tehtävämotivaation kautta luovuutta tukevan organisaatioympäristön piirteitä. Tutkimuksessa tutustutaan myös muihin organisatorisen luovuuden komponenttiteorian yksilötekijöihin sekä tutkielmassa tarkastellaan organisatorista luovuutta myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen ensimmäinen tutkimusongelma on miten ja missä määrin Amabilen organisaatiokomponenttien koetaan vaikuttavan yksilön tehtävämotivaatioon case -organisaatiossa. Toinen tutkimusongelma on kuinka organisatorista luovuutta voidaan kehittää case -organisaatiossa. Tutkimuksessa käsiteltävä aineisto on kerätty kohdeorganisaatiosta webropol -kyselynä. Kerätty aineisto on analysoitu käyttäen sekä sekä määrällisiä että laadullisia elementtejä.
Tutkimuksen tulosten perusteella case -organisaatiossa yksilön tehtävämotivaatiota ja sitä kautta luovuutta tukevina tekijöinä toimi erityisesti työn vapaus, tulospohjainen palkkaus, hyvä työilmapiiri, johtaminen organisaatiossa sekä työn suorittamiseksi koettiin olevan hyvät resurssit ja riittävästi aikaa. Luovuuden kannalta kehitettävinä tekijöinä organisaatiossa esiin nousi erityisesti puutteelliseksi koettu tiedonkulku. Myös tavoitteiden selkeyteen ja asettaminen tulisi kiinnittää huomiota luovuutta tukevaa organisaatioympäristöä kehitettäessä. Yhtenä kehittämiskohteena nousi esiin henkilöstön ammattitaidon kehittäminen sekä mielekkäiden urapolkujen luominen ja sitä kautta organisaatioon sitoutumisen vahvistaminen. Teoria ja aineisto olivat monilta osin yhtenevät. Suurin eroavaisuus teorian ja aineiston välillä oli raha työntekijän motivaatiotekijänä.