Narratiivinen tutkimus omistajayrittäjien suhteesta taloudelliseen informaatioon
Vahtera, Mikko (2017-02-07)
Narratiivinen tutkimus omistajayrittäjien suhteesta taloudelliseen informaatioon
Vahtera, Mikko
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee omistajayrittäjän ja taloudellisen informaation suhdetta. Tutkielma tuo esille omistajayrittäjän suhtautumista sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen, veroihin, osinkoihin sekä yleisesti taloudelliseen informaatioon. Suomen taloudellisessa tilanteessa yrittäjyys on valtiovallan selkeästi kannustama urasuunnitelma ja tämän takia tutkielma on todella ajankohtainen.
Tutkielmassa vastataan kysymykseen ”Miten omistajayrittäjä suhtautuu taloudelliseen informaatioon?” Tutkielmassa myös tuodaan esille yrittäjän kannalta keskeisimpinä koetut sidosryhmät ja miten omistajayrittäjä niitä hyödyntää. Vastaukset perustuvat omistajayrittäjien henkilökohtaisiin tarinoihin.
Tutkielma pohjautuu kolmen teoreettisen viitekehyksen ympärille. Näitä ovat: yrittäjyys- ja identiteettiteoria, narratiivisuus teoriana ja metodina sekä taloudelliset tunnusluvut. Omistajayrittäjien suhtautumista taloudelliseen informaatioon tutkitaan näiden kokonaisuuksien kautta. Tutkimuksen aineisto on kerätty narratiivisen, avoimien haastattelujen avulla ja analysoitu yllämainittujen keskeisten teoreettisten viitekehysten pohjalta. Tutkielmassa on haastateltu kahta täysin erityyppistä omistajayrittäjää, joiden yritysmuoto, historia yrittäjinä, toimiala, sukupuoli, ikä sekä asiakaskunta ovat eroavaiset.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita havainnot siitä, että omistajayrittäjät eivät tuoneet omissa tarinoissaan taloudellista informaatiota esille yrityksen johtamisen näkökulmasta. Taloudellinen informaatio esiintyi narratiiveissa lähinnä omien mielipiteiden ja tarinoiden vakuuttajina. Taloudellista informaatiota kyllä esiintyi haastateltujen yrittäjien arjessa, mutta epätietoisesti. Haastateltujen yrittäjien menestys perustui ammattitaitoon omalla toimialallaan, ei niinkään taloudellisen informaation ohjausvaikutukseen. Lisäksi voidaan nostaa esiin havainto siitä, että yrittäjien kertomat tarinat arjen haasteista olisivat ratkaistavissa hyväksikäyttämällä taloudellista informaatiota, tätä ei kuitenkaan hyödynnetä.
Tutkielma toteutettiin aineistonkeruumetodista johtuen harvalla otosjoukolla. Mielenkiintoista olisi laajentaa otosta ja tutkia pätevätkö tutkielman havainnot myös laajemman joukon osalta omistajayrittäjiin.
Tutkielmassa vastataan kysymykseen ”Miten omistajayrittäjä suhtautuu taloudelliseen informaatioon?” Tutkielmassa myös tuodaan esille yrittäjän kannalta keskeisimpinä koetut sidosryhmät ja miten omistajayrittäjä niitä hyödyntää. Vastaukset perustuvat omistajayrittäjien henkilökohtaisiin tarinoihin.
Tutkielma pohjautuu kolmen teoreettisen viitekehyksen ympärille. Näitä ovat: yrittäjyys- ja identiteettiteoria, narratiivisuus teoriana ja metodina sekä taloudelliset tunnusluvut. Omistajayrittäjien suhtautumista taloudelliseen informaatioon tutkitaan näiden kokonaisuuksien kautta. Tutkimuksen aineisto on kerätty narratiivisen, avoimien haastattelujen avulla ja analysoitu yllämainittujen keskeisten teoreettisten viitekehysten pohjalta. Tutkielmassa on haastateltu kahta täysin erityyppistä omistajayrittäjää, joiden yritysmuoto, historia yrittäjinä, toimiala, sukupuoli, ikä sekä asiakaskunta ovat eroavaiset.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita havainnot siitä, että omistajayrittäjät eivät tuoneet omissa tarinoissaan taloudellista informaatiota esille yrityksen johtamisen näkökulmasta. Taloudellinen informaatio esiintyi narratiiveissa lähinnä omien mielipiteiden ja tarinoiden vakuuttajina. Taloudellista informaatiota kyllä esiintyi haastateltujen yrittäjien arjessa, mutta epätietoisesti. Haastateltujen yrittäjien menestys perustui ammattitaitoon omalla toimialallaan, ei niinkään taloudellisen informaation ohjausvaikutukseen. Lisäksi voidaan nostaa esiin havainto siitä, että yrittäjien kertomat tarinat arjen haasteista olisivat ratkaistavissa hyväksikäyttämällä taloudellista informaatiota, tätä ei kuitenkaan hyödynnetä.
Tutkielma toteutettiin aineistonkeruumetodista johtuen harvalla otosjoukolla. Mielenkiintoista olisi laajentaa otosta ja tutkia pätevätkö tutkielman havainnot myös laajemman joukon osalta omistajayrittäjiin.