KUNNAN TULOKSELLISUUDEN MONITULKINTAISUUS RAJOITTUNEEN RATIONAALISUUDEN TEORIAPERINNÖN VALOSSA Case: Opetustoimi satakuntalaiskaupungissa
Korpi, Eero (2017-02-07)
KUNNAN TULOKSELLISUUDEN MONITULKINTAISUUS RAJOITTUNEEN RATIONAALISUUDEN TEORIAPERINNÖN VALOSSA Case: Opetustoimi satakuntalaiskaupungissa
Korpi, Eero
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Julkisen palvelun alan toiminnan tuloksellisuutta on voitava kuvata. Tähän tuloksellisuuteen liittyy monitulkintaisuutta eli vaihtelevia käsityksiä siitä mitä toiminnalla tulisi pyrkiä aikaansaamaan. Tutkielmassa kuvataan tuloksellisuuden monitulkintaisuuden muodostumissa opetustoimessa kunnassa osana julkisen palvelun alaa. Lisäksi kuvataan miten tuloksellisuutta pyritään osoittamaan ja aikaansaamaan.
Tutkielmassa sovelletaan toiminta-analyyttistä tutkimusotetta nominalistisesta näkökulmasta. Tuloksellisuudelle voidaan yleisesti mieltää kaksi tasoa; ulkoinen ja sisäinen. Tuloksellisuuden osalta on laskentatoimessa puhuttu taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Taloudellisuus ja tuottavuus liittyvät tuloksellisuuden sisäiseen tasoon ja vaikuttavuus ulkoiseen. Hallintotieteissä on puhuttu sisäisestä ja ulkoisesta tehokkuudesta. Rajoittuneen rationaalisuuden teoriassa keskeisiä ovat arvo- ja tosiasianäkemysten käsitteet. Käsitys tuloksellisuuden ulkoisesta tasosta on arvonäkemys ja käsitys keinoista sen saavuttamiseksi muodostaa ns. tosiasianäkemykset, joilla voi olla empiirinen totuusarvo. Käsitys tuloksellisuuden ulkoisesta tasosta on alati muuttuva osana sosiaalisen todellisuuden muutosta. Myös käsitys tosiasianäkemyksistä, jotka voidaan samaistaa tehokkuuden sisäiseen tasoon, muuttuu. Laskentatoimi ei kykene kuvaamaan perinteisillä keinoillaan opetustoimen tuotoksia; ylipäätään pedagogisten tuotosten tai tuloksellisuuden kuvaaminen on vaikeaa. Laskentatoimi voisi kenties paremmin kuvata tuotosten aikaansaamisen edellytyksiä. Perinteiset liikekirjanpidolliset laskelmat kuvaavat kunnassa rahatalouden tasapainoa, joka kuvaa talousarviosuunnittelun ja sitä vastaavan konkreettisen toiminnan suunnittelun onnistuneisuutta. Kunnan tuloslaskelma on tosiasiallisesti eri laskelma kuin näennäisesti samanmuotoinen yrityksissä laadittava liikekirjanpidollinen tuloslaskelma. Kunnan tuloslaskelma ei kuvaa toiminnan tuloksellisuutta samassa laajuudessa kuin yrityksen tuloslaskelma liikekirjanpitomallin edellyttämien taustaolettamusten puuttuessa.
Rationaalisuuden parantamiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään vallitsevan tilanteen muodostumista. Opetustoimen tuloksellisuus on kokonaisuus, joka rakentuu opetustoiminnassa kouluissa, jotka toimivat kunnissa, joiden toiminnalle valtio asettaa reunaehtoja. Toimintaan vaikuttavat ylikansalliset suuntaukset. Peruskoulutukseen liittyvien arvonäkemysten muodostumiselle luo haasteita toimijoiden näkökantojen kohtaamattomuus. Rationaalisuutta voidaan pyrkiä lisäämään muodostamalla yhtenäisempiä arvonäkemyksiä.
Tutkielmassa sovelletaan toiminta-analyyttistä tutkimusotetta nominalistisesta näkökulmasta. Tuloksellisuudelle voidaan yleisesti mieltää kaksi tasoa; ulkoinen ja sisäinen. Tuloksellisuuden osalta on laskentatoimessa puhuttu taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Taloudellisuus ja tuottavuus liittyvät tuloksellisuuden sisäiseen tasoon ja vaikuttavuus ulkoiseen. Hallintotieteissä on puhuttu sisäisestä ja ulkoisesta tehokkuudesta. Rajoittuneen rationaalisuuden teoriassa keskeisiä ovat arvo- ja tosiasianäkemysten käsitteet. Käsitys tuloksellisuuden ulkoisesta tasosta on arvonäkemys ja käsitys keinoista sen saavuttamiseksi muodostaa ns. tosiasianäkemykset, joilla voi olla empiirinen totuusarvo. Käsitys tuloksellisuuden ulkoisesta tasosta on alati muuttuva osana sosiaalisen todellisuuden muutosta. Myös käsitys tosiasianäkemyksistä, jotka voidaan samaistaa tehokkuuden sisäiseen tasoon, muuttuu. Laskentatoimi ei kykene kuvaamaan perinteisillä keinoillaan opetustoimen tuotoksia; ylipäätään pedagogisten tuotosten tai tuloksellisuuden kuvaaminen on vaikeaa. Laskentatoimi voisi kenties paremmin kuvata tuotosten aikaansaamisen edellytyksiä. Perinteiset liikekirjanpidolliset laskelmat kuvaavat kunnassa rahatalouden tasapainoa, joka kuvaa talousarviosuunnittelun ja sitä vastaavan konkreettisen toiminnan suunnittelun onnistuneisuutta. Kunnan tuloslaskelma on tosiasiallisesti eri laskelma kuin näennäisesti samanmuotoinen yrityksissä laadittava liikekirjanpidollinen tuloslaskelma. Kunnan tuloslaskelma ei kuvaa toiminnan tuloksellisuutta samassa laajuudessa kuin yrityksen tuloslaskelma liikekirjanpitomallin edellyttämien taustaolettamusten puuttuessa.
Rationaalisuuden parantamiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään vallitsevan tilanteen muodostumista. Opetustoimen tuloksellisuus on kokonaisuus, joka rakentuu opetustoiminnassa kouluissa, jotka toimivat kunnissa, joiden toiminnalle valtio asettaa reunaehtoja. Toimintaan vaikuttavat ylikansalliset suuntaukset. Peruskoulutukseen liittyvien arvonäkemysten muodostumiselle luo haasteita toimijoiden näkökantojen kohtaamattomuus. Rationaalisuutta voidaan pyrkiä lisäämään muodostamalla yhtenäisempiä arvonäkemyksiä.