Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysiseen toimintakykyyn
Kulmala, Janne; Riihimäki, Ville (2017-02-07)
Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysiseen toimintakykyyn
Kulmala, Janne
Riihimäki, Ville
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin koulumatkaliikunnan yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn. Fyysistä toimintakykyä mitattiin Move! -seurantajärjestelmän tulosten avulla. Lisäksi tarkastelimme, miten vapaa-ajan liikunta on koulumatkan kulkutavan kanssa yhteydessä Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin. Tutkimusaineisto kerättiin viides- ja kahdeksasluokkien oppilailta kolmesta eri Länsi-Suomen koulusta syyslukukaudella 2016. Tutkimukseen osallistui yhteensä 219 oppilasta.
Aineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyttä Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin selvitettiin käyttämällä χ2 -riippumattomuustestiä (Khiin neliö -testi) ja ristiintaulukointia. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin χ2 -riippumattomuustestin (Khiin neliö -testi) p-arvoa (p < 0,05).
Tutkimuksessa havaittiin, että ylävartalon kohotusta mittaavassa testissä passiivisesti koulumatkansa kulkevat oppilaat pärjäsivät aktiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita paremmin. Ainoastaan liikkuvuutta mittaavassa testissä aktiivisesti koulumatkansa kulkevat pojat saivat passiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita enemmän hyviä tuloksia. Oppilaat, jotka kulkevat koulumatkansa passiivisesti, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti, pärjäsivät muita ryhmiä paremmin etunojapunnerruksissa, 20 metrin viivajuoksussa, ylävartalon kohotuksessa ja heitto-kiinniotto yhdistelmässä. Liikkuvuustestissä parhaiten pärjäsivät sekä koulumatkallaan että vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvat oppilaat. Molemmissa vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvien ryhmissä oppilaat saivat eniten hyviä tuloksia jokaisessa fyysistä toimintakykyä mittaavassa testissä.
Koska tässä tutkimuksessa saadut tulokset poikkesivat aiemmista tutkimustuloksista, tulee saatuihin tuloksiin suhtautua varauksellisesti. Syyt poikkeaviin tuloksiin voivat olla siinä, että oppilaat eivät ole tarpeeksi motivoituneita tekemään Move! -mittauksia, oppilasparit arvioivat hyväksyttyjä suorituksia eri tavalla kuin opettajat tai Move! -mittaustulokset eivät ole kirjattu kyselyssä määrälliseen muotoon.
Aineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyttä Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin selvitettiin käyttämällä χ2 -riippumattomuustestiä (Khiin neliö -testi) ja ristiintaulukointia. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin χ2 -riippumattomuustestin (Khiin neliö -testi) p-arvoa (p < 0,05).
Tutkimuksessa havaittiin, että ylävartalon kohotusta mittaavassa testissä passiivisesti koulumatkansa kulkevat oppilaat pärjäsivät aktiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita paremmin. Ainoastaan liikkuvuutta mittaavassa testissä aktiivisesti koulumatkansa kulkevat pojat saivat passiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita enemmän hyviä tuloksia. Oppilaat, jotka kulkevat koulumatkansa passiivisesti, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti, pärjäsivät muita ryhmiä paremmin etunojapunnerruksissa, 20 metrin viivajuoksussa, ylävartalon kohotuksessa ja heitto-kiinniotto yhdistelmässä. Liikkuvuustestissä parhaiten pärjäsivät sekä koulumatkallaan että vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvat oppilaat. Molemmissa vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvien ryhmissä oppilaat saivat eniten hyviä tuloksia jokaisessa fyysistä toimintakykyä mittaavassa testissä.
Koska tässä tutkimuksessa saadut tulokset poikkesivat aiemmista tutkimustuloksista, tulee saatuihin tuloksiin suhtautua varauksellisesti. Syyt poikkeaviin tuloksiin voivat olla siinä, että oppilaat eivät ole tarpeeksi motivoituneita tekemään Move! -mittauksia, oppilasparit arvioivat hyväksyttyjä suorituksia eri tavalla kuin opettajat tai Move! -mittaustulokset eivät ole kirjattu kyselyssä määrälliseen muotoon.