Opettajan oppilaan itsetuntoa tukeva toiminta ja sen yhteys luokkakokoon
Forstén, Milla; Hurme, Laura (2017-02-07)
Opettajan oppilaan itsetuntoa tukeva toiminta ja sen yhteys luokkakokoon
Forstén, Milla
Hurme, Laura
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä määrällisessä tutkimuksessa tarkastelemme, millä eri tavoin opettajat tukevat oppilaiden itsetuntoa. Tutkimusmenetelmä perustui Borban (1989) yksiulotteiseen malliin itsetunnon kehityksestä.
Strukturoidun lomakekyselyn avulla havaitsimme, että luokanopettajat tukevat oppilaiden itsetuntoa kaikilla Borban (1989) määrittelemillä viidellä eri itsetunnon osa-alueella: turvallisuus (security), itsensä tiedostaminen (selfhood), liittyminen (affiliation), tehtävätietoisuus (mission) ja pätevyys (competence). Luokkakoolla ei havaittu olevan yhteyttä siihen, missä määrin opettajat tukevat oppilaiden itsetuntoa.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat sisäistäneet itsetunnon tukemisen osaksi kasvatustehtäväänsä. Koska opettajat tukivat oppilaan itsetunnon kehittymistä kaikilla itsetunnon osa-alueilla, voidaan todeta, että opettajien toiminta perustuu oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiselle, oppilaiden vahvuuksien esiin nostamiselle, oppilaiden keskinäisen yhteistyön ohjaamiselle sekä oppilaan itse asettamien tavoitteiden tukemiselle.
Opettajan oppilaan itsetuntoa tukeva toiminta kaipaa lisää tutkimusta, jossa huomioidaan myös opettajan emotionaalinen kompetenssi sekä oppilaiden kokema itsetunto. Pitkittäistutkimuksen avulla olisi mahdollista selvittää, minkälaisia vaikutuksia opettajan itsetuntoa tukevalla toiminnalla on oppilaiden itsetuntoon pidemmällä aikavälillä.
Strukturoidun lomakekyselyn avulla havaitsimme, että luokanopettajat tukevat oppilaiden itsetuntoa kaikilla Borban (1989) määrittelemillä viidellä eri itsetunnon osa-alueella: turvallisuus (security), itsensä tiedostaminen (selfhood), liittyminen (affiliation), tehtävätietoisuus (mission) ja pätevyys (competence). Luokkakoolla ei havaittu olevan yhteyttä siihen, missä määrin opettajat tukevat oppilaiden itsetuntoa.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat sisäistäneet itsetunnon tukemisen osaksi kasvatustehtäväänsä. Koska opettajat tukivat oppilaan itsetunnon kehittymistä kaikilla itsetunnon osa-alueilla, voidaan todeta, että opettajien toiminta perustuu oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiselle, oppilaiden vahvuuksien esiin nostamiselle, oppilaiden keskinäisen yhteistyön ohjaamiselle sekä oppilaan itse asettamien tavoitteiden tukemiselle.
Opettajan oppilaan itsetuntoa tukeva toiminta kaipaa lisää tutkimusta, jossa huomioidaan myös opettajan emotionaalinen kompetenssi sekä oppilaiden kokema itsetunto. Pitkittäistutkimuksen avulla olisi mahdollista selvittää, minkälaisia vaikutuksia opettajan itsetuntoa tukevalla toiminnalla on oppilaiden itsetuntoon pidemmällä aikavälillä.