Koulumatkan passiivisesti kulkevien syitä passiiviseen kulkemiseen – 4.−9.- luokkalaisten koulumatkaliikunta
Linnakoski, Anniina; Mäenpää, Mari (2017-02-07)
Koulumatkan passiivisesti kulkevien syitä passiiviseen kulkemiseen – 4.−9.- luokkalaisten koulumatkaliikunta
Linnakoski, Anniina
Mäenpää, Mari
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 4.–9.-luokkalaisten passiivisten kulkijoiden syitä passiiviseen koulumatkan kulkemiseen. Passiivisella tavalla kulkevia oppilaita tarkasteltiin kahdessa eri ryhmässä: koko vuoden passiivisesti kulkevat ja osan vuodesta passiivisesti kulkevat. Koko vuoden koulumatkan passiivisesti kulkevia olivat oppilaat, jotka kulkivat koko lukuvuoden moottoriajoneuvolla (esim. henkilöauto, bussi, mopo) kouluun. Osan vuodesta koulumatkan passiivisesti kulkevia olivat oppilaat, jotka vaihtoivat kulkutapaa vuodenajan mukaan. Näiden ryhmien passiivista kulkemista tarkasteltiin koulumatkan pituuden, vuodenajan, iän ja sukupuolen mukaan.
Tutkimuksen aineisto on kerätty LIKES-tutkimuskeskuksen toimesta kevään 2015 aikana. Aineisto on osa Liikkuvan koulun valtakunnallista seurantaa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2579 oppilasta 24:stä suomalaisesta koulusta. Aineiston analysoinnissa on käytetty IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Koulumatkan pituutta, ikää ja sukupuolta on tutkittu aineistossa ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö -testin avulla. Khiin neliö -testin voimakkuuden mittaamiseen on lisäksi käytetty Cramérin V-arvoa. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona Khiin neliö -testissä on käytetty p<0,05.
Keskeisin syy passiiviseen kulkemiseen koko vuoden passiivisesti kulkevilla oli koulumatkan pituus. Vastaajat pitivät myös itse koulumatkan pituutta syynä passiiviseen kulkemiseen. Ikä oli yhteydessä koulumatkan pituuteen. Yläkouluja on vähemmän kuin alakouluja, joten etäisyydet niihin ovat suuremmat, jolloin passiivinen kulkeminen kasvaa. Moottoriajoneuvolla kouluun kulkeminen oli toiseksi yleisin syy passiiviseen kulkemiseen. Osan vuodesta passiivisesti kulkevilla vuodenaika oli merkittävin tekijä passiiviseen kulkemiseen. He vaihtoivat kulkutapaa vuodenajan mukaan. Osan vuodesta passiivisesti kulkevat pitivät itse keskeisimpänä syynä passiiviseen kulkemiseen sitä, että pääsivät kulkemaan koulumatkan moottoroidulla ajoneuvolla (henkilöauto, bussi tai mopo). Suurin osa vastaajista vaihtoi kulkutavan syksyn ja kevään aktiivisesta kulkutavasta talven passiiviseksi, jolloin aktiivisen kulkutavan sijasta valitaan mieluummin jokin passiivinen kulkutapa. Kodin ja koulun välistä matkaa ei voida muuttaa, joten ratkaisua passiiviseen kulkemisen vähentämiseen on etsittävä muualta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty LIKES-tutkimuskeskuksen toimesta kevään 2015 aikana. Aineisto on osa Liikkuvan koulun valtakunnallista seurantaa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2579 oppilasta 24:stä suomalaisesta koulusta. Aineiston analysoinnissa on käytetty IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Koulumatkan pituutta, ikää ja sukupuolta on tutkittu aineistossa ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö -testin avulla. Khiin neliö -testin voimakkuuden mittaamiseen on lisäksi käytetty Cramérin V-arvoa. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona Khiin neliö -testissä on käytetty p<0,05.
Keskeisin syy passiiviseen kulkemiseen koko vuoden passiivisesti kulkevilla oli koulumatkan pituus. Vastaajat pitivät myös itse koulumatkan pituutta syynä passiiviseen kulkemiseen. Ikä oli yhteydessä koulumatkan pituuteen. Yläkouluja on vähemmän kuin alakouluja, joten etäisyydet niihin ovat suuremmat, jolloin passiivinen kulkeminen kasvaa. Moottoriajoneuvolla kouluun kulkeminen oli toiseksi yleisin syy passiiviseen kulkemiseen. Osan vuodesta passiivisesti kulkevilla vuodenaika oli merkittävin tekijä passiiviseen kulkemiseen. He vaihtoivat kulkutapaa vuodenajan mukaan. Osan vuodesta passiivisesti kulkevat pitivät itse keskeisimpänä syynä passiiviseen kulkemiseen sitä, että pääsivät kulkemaan koulumatkan moottoroidulla ajoneuvolla (henkilöauto, bussi tai mopo). Suurin osa vastaajista vaihtoi kulkutavan syksyn ja kevään aktiivisesta kulkutavasta talven passiiviseksi, jolloin aktiivisen kulkutavan sijasta valitaan mieluummin jokin passiivinen kulkutapa. Kodin ja koulun välistä matkaa ei voida muuttaa, joten ratkaisua passiiviseen kulkemisen vähentämiseen on etsittävä muualta.