Tulosohjauksen vaikutus henkilöstön työmotivaatioon Turun yliopiston neljässä tiedekunnassa

Abstract

Akateeminen työ yliopistoissa on ollut viimeisten vuosikymmenien ajan kovien muutospaineiden alla, sillä julkisen hallinnon reformit ovat tuoneet yliopistosektorille uudenlaisia laatu- ja tehokkuusvaatimuksia. Tulosohjausmalli on ollut käytössä Suomen yliopistoissa 1990-luvulta lähtien, josta eteenpäin sitä on jalkautettu yksittäisten yliopistojen sisäisessä hallinnossa erilaisin tulosjohtamisen keinoin. Akateeminen työyhteisö on suhtautunut tulosohjaukseen varsin ristiriitaisin tuntein. Uudistukselle löytyy myös puolestapuhujia, mutta suuri osa yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnasta on aikaisemmissa tutkimuksissa kokenut tulosohjauksen työmotivaatiota heikentävänä tekijänä.

Tämän tutkimuksen taustalla on ollut tutkijan mahdollisuus osallistua Turun kauppakorkeakoulun laajempaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään tulosjohtamisen ja tulosohjauksen vaikutusta yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan päivittäiseen työhön ja työmotivaatioon. Tutkimus on rajattu koskemaan Turun yliopiston neljää yksikköä: humanistista, matemaattis-luonnontieteellistä ja kasvatustieteiden tiedekuntaa sekä Turun kauppakorkeakoulua. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Miten yliopistojen tulosohjaus vaikuttaa kohdeorganisaatioiden opetus- ja tutkimushenkilökunnan työmotivaatioon? 2) Onko tulosohjauksen vaikutus työmotivaatioon muuttunut kohdeorganisaatioissa vuoteen 2010 verrattuna?

Tutkimuksessa todettiin, että yliopistojen tulosohjaus vaikuttaa kohdeorganisaatioiden opetus- ja tutkimushenkilökunnan työmotivaatioon pääsääntöisesti negatiivisesti. Syitä tulosohjauksen negatiiviseen vaikutukseen henkilöstön työmotivaatioon ovat muun muassa nykyisen tulosohjausjärjestelmän kyvyttömyys palkita hyvästä suoriutumisesta sekä tulosohjauksen periaatteiden ristiriitaisuus perinteisten professioiden arvojen kanssa. Vähiten negatiivisesti tulosohjaus näyttää vaikuttavan kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetushenkilökunnan työmotivaatioon. Verrattuna vuoden 2015 kyselyn tuloksia vuoteen 2010 havaittiin, ettei yliopistojen tulosohjaus ole onnistunut lisäämään yliopistohenkilökunnan työmotivaatiota. Toisaalta kyselyn tuloksissa kävi ilmi, että tulosohjauksen negatiivinen vaikutus työmotivaatioon on vähentynyt kasvatustieteiden tiedekuntaan lukuun ottamatta muissa tiedekunnissa. Vuoteen 2010 verrattuna suurempi osa vastaajista koki, että tulosohjauksella joko ei ollut tai oli vain vähäinen vaikutus työmotivaatioon. Tulosohjauksen vähäistä vaikutusta työmotivaatioon perusteltiin sisäisillä motivaatiotekijöillä sekä sillä, ettei tulosohjauksen koettu vaikuttavan juurikaan työntekoon.