Brändilähettilään rooli organisaation markkinointikommunikaatiossa
Pitkänen, Ullamari (2017-02-08)
Brändilähettilään rooli organisaation markkinointikommunikaatiossa
Pitkänen, Ullamari
(08.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tammikuussa 2015 pop-artisti Rihannasta tuli saksalaisen Puma-brändin globaali brändilähettiläs, sekä luova johtaja naisten urheilumuodille ja –tuotteille. Gillette puolestaan nimesi jalkapalloilija Lionel Messin alkuvuodesta 2014 uudeksi globaaliksi brändilähettilääkseen julkistamaan brändin erikoiserää Country-partateristään. Viime aikoina etenkin julkisuuden henkilöiden hyödyntäminen brändilähettiläinä on ollut yrityksille todella tehokas keino markkinoida brändiään. Tutkielman tavoitteena on tutkia mikä on brändilähettilään rooli organisaation markkinointikommunikaatiossa. Tutkielmassa esitellään neljä erilaista määritelmää brändilähettiläälle, joiden perusteella tutkitaan mitä yhteistä näillä erilaisilla brändilähettilään rooleilla on keskenään. Päätutkimuskysymys on ”mikä on brändilähettilään rooli organisaation markkinointikommunikaatiossa?”
Tämä tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka lähtökohtana on todellisuuden kuvaaminen, sekä pyrkimys selittää ilmiötä. Tutkielman teoria pohjautuu suurimmaksi osaksi tieteellisiin, elektronisiin artikkeleihin ja journaaleihin, sekä kirjoihin. Empiria kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla, joihin haastateltiin neljää brändilähettiläitä hyödyntävää organisaatiota. Julkisuuden henkilöitä on alettu hyödyntää brändilähettiläinä, ja sitä kautta markkinoinnissa, jo 80-luvulla. Kuluttajat ovat puolestaan vakiinnuttaneet paikkansa organisaatioiden lähettiläinä vasta 2010-luvulla. Organisaation sisäisiä henkilöitä tunnistetaan lähettiläinä aina 2000-luvun alusta asti. Kaupungin edustajat ovat kuluttajien tapaan tunnistettu lähettiläiksi hieman myöhemmin, eli vasta 2010-luvulla.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että brändilähettilään rooli muodostuu sekä organisaation asettamien odotusten, että lähettilään oman toiminnan perusteella. Roolissaan lähettiläiden on tärkeää pitää yllä vahvaa verkkopresenssiä, sekä olla esillä sosiaalisessa mediassa. Voidaan todeta, että brändilähettiläitä markkinointikommunikaatiossaan hyödyntävien organisaatioiden tulisi miettiä tarkkaan minkälaisen lähettilään organisaatio valitsee. Lähettilään tulisi olla linjassa organisaation brändimielikuvan kanssa, ja olisi tärkeää tietää minkälaista viestiä lähettilään avulla halutaan viestiä, niin ulos- kuin sisäänpäinkin.
Tämä tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka lähtökohtana on todellisuuden kuvaaminen, sekä pyrkimys selittää ilmiötä. Tutkielman teoria pohjautuu suurimmaksi osaksi tieteellisiin, elektronisiin artikkeleihin ja journaaleihin, sekä kirjoihin. Empiria kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla, joihin haastateltiin neljää brändilähettiläitä hyödyntävää organisaatiota. Julkisuuden henkilöitä on alettu hyödyntää brändilähettiläinä, ja sitä kautta markkinoinnissa, jo 80-luvulla. Kuluttajat ovat puolestaan vakiinnuttaneet paikkansa organisaatioiden lähettiläinä vasta 2010-luvulla. Organisaation sisäisiä henkilöitä tunnistetaan lähettiläinä aina 2000-luvun alusta asti. Kaupungin edustajat ovat kuluttajien tapaan tunnistettu lähettiläiksi hieman myöhemmin, eli vasta 2010-luvulla.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että brändilähettilään rooli muodostuu sekä organisaation asettamien odotusten, että lähettilään oman toiminnan perusteella. Roolissaan lähettiläiden on tärkeää pitää yllä vahvaa verkkopresenssiä, sekä olla esillä sosiaalisessa mediassa. Voidaan todeta, että brändilähettiläitä markkinointikommunikaatiossaan hyödyntävien organisaatioiden tulisi miettiä tarkkaan minkälaisen lähettilään organisaatio valitsee. Lähettilään tulisi olla linjassa organisaation brändimielikuvan kanssa, ja olisi tärkeää tietää minkälaista viestiä lähettilään avulla halutaan viestiä, niin ulos- kuin sisäänpäinkin.