Vanha metodi, uusi aika - Unajan kylän muinaisjäännösinventointi perimätiedon ja historiallisen lähdeaineiston avulla
Krappala, Kim (2017-02-13)
Vanha metodi, uusi aika - Unajan kylän muinaisjäännösinventointi perimätiedon ja historiallisen lähdeaineiston avulla
Krappala, Kim
(13.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Raumalla sijaitsevan Unajan lyhyttä muinaisjäännösinventointia. Unaja on historiantutkimuksen mukaan 1200-luvulla perustettu suomalaisen oikeuden kylä. Alueelta tunnetaan lisäksi esihistorialliselta ajalta röykkiöitä jopa pronssikaudelta asti. Historiantutkimuksessa Unaja tunnetaan kuitenkin parhaiten niin sanotusta Union kysymyksestä. Nykyinen historiantutkimus olettaa Unajan olleen 1400-luvun alussa, ennen Rauman perustamista alueen merkittävin kylä. Jos olettamus Unajasta keskiajan merkittävänä kauppapaikkana pitäisi paikkansa olettaisi paikalta löytyvän myös materiaalisia viitteitä tästä. Union kysymystä tutkimuksessa tarkastellaan pintapoimintametodilla.
Tutkimuksen päätarkoitus oli tarkastella muinaisjäännöskohteisiin liitetyn perimätiedon paikantamista. Unajasta tunnetaankin melko paljon muinaisjäännöksiin viittaavaa perimätietoa. Tutkimuksessa myös tarkastellaan perimätiedon luonnetta ja näiden mahdollista todenperäisyyttä. Tiettyjen muinaisjäännöstyyppien, kuten vanhojen satamarenkaiden ja kirkonpaikkojen paikantamiseen ja kohteiden todenperäisyyteen liittyy problematiikkaa, jota tutkimuksessa käsittelen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös historiallisen asiakirja-aineiston käytettävyyttä ja keskiaikaisten kylien arkeologista tutkimusta. Lopuksi Unajan tutkimuskohteita tarkastellaan maisema-arkeologian keinoin.
Tutkimuksen perusteella perimätiedon ja vanhan kartta-aineiston yhdistämisellä pystytään paikantamaan uusia muinaisjäännöksiä. Perimätieto myös asettaa muinaisjäännöskohteet tiettyyn kulttuuriseen kontekstiin.
Tutkimuksen päätarkoitus oli tarkastella muinaisjäännöskohteisiin liitetyn perimätiedon paikantamista. Unajasta tunnetaankin melko paljon muinaisjäännöksiin viittaavaa perimätietoa. Tutkimuksessa myös tarkastellaan perimätiedon luonnetta ja näiden mahdollista todenperäisyyttä. Tiettyjen muinaisjäännöstyyppien, kuten vanhojen satamarenkaiden ja kirkonpaikkojen paikantamiseen ja kohteiden todenperäisyyteen liittyy problematiikkaa, jota tutkimuksessa käsittelen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös historiallisen asiakirja-aineiston käytettävyyttä ja keskiaikaisten kylien arkeologista tutkimusta. Lopuksi Unajan tutkimuskohteita tarkastellaan maisema-arkeologian keinoin.
Tutkimuksen perusteella perimätiedon ja vanhan kartta-aineiston yhdistämisellä pystytään paikantamaan uusia muinaisjäännöksiä. Perimätieto myös asettaa muinaisjäännöskohteet tiettyyn kulttuuriseen kontekstiin.