Asianomistajan vaitiolo-oikeus uuden OK 17 luvun mukaan
Rintamäki, Sara (2017-02-28)
Asianomistajan vaitiolo-oikeus uuden OK 17 luvun mukaan
Rintamäki, Sara
(28.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Lähtökohtana Suomessa on todistamisvelvollisuus. Tästä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi säätää poikkeuksia esimerkiksi läheissuhteiden ja yksityisyyden suojaamisen takia. Asianomistajalla on vanhastaan katsottu olevan negatiivinen totuusvelvollisuus, joka oikeuttaa asianomistajan vaikenemaan rikosprosessissa halutessaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole yhtä ehdoton, kuin läheistodistajan kokonaiskieltäytymisoikeus, jota ei saa kiertää ottamalla vaikenemistilanteissa todisteeksi mahdollista esitutkintakertomusta. Oikeuskirjallisuudessa on kritisoitu sitä, että läheisasianomistaja ja läheistodistaja on laitettu eri asemaan pelkästään prosessuaalisen asemansa takia.
Vuoden 2016 alusta voimaan tullut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskeva uudistus on tuonut kokonaiskieltäytymisoikeuden koskemaan myös asianomistajaa. Läheisasianomistajalla, jolla ei ole vaatimuksia, on oikeus läheiseen suhteeseen vedoten kieltäytyä todistamasta. Tähän on kuitenkin nähty tarpeellisena säätää poikkeus tilanteissa, joissa on syytä epäillä, että asianomistaja ei ole vaitiolostaan itsenäisesti päättänyt. Tätä perustellaan muun muassa lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tarpeesta. Yhteiskunnan on puututtava paremmin neljän seinän sisällä tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan.
Tutkielmassa käsitellään oikeusdogmaattisesti asianomistajan vaitiolo-oikeutta ennen ja jälkeen lainmuutoksen, sekä siihen olennaisena osana kuuluvaa totuusvelvollisuutta. Vaitiolo-oikeudella on merkitystä esitutkintakertomuksen hyödyntämiseen. Tämä on oikeuskäytännössä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla aiheuttanut tulkintaongelmia. Missä tilanteissa esitutkintakertomusta saadaan hyödyntää ja miten vastaajan oikeudet siihen vaikuttavat?
Tutkielman johtopäätös on, että esitutkintakertomuksen hyödyntämisoikeus riippuu tuomioistuimen tulkinnasta asianomistajan vaitiolo-oikeuden ja totuusvelvollisuuden ulottuvuudesta. Jos uudistus vaikuttaa lähisuhdeväkivallan uhrin asemaan heikentävästi, on lainsäätäjällä oltava mahdollisuus lainmuutokseen. Asianomistajan vaitiolo-oikeudesta olisi myös hyvä säätää tyhjentävästi lain tasolla. Nähtäväksi jää, miten uudistuksia lähdetään oikeuskäytännössä soveltamaan. Tärkeää olisi saada tuore korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu asianomistajan vaitiolo-oikeudesta.
Vuoden 2016 alusta voimaan tullut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskeva uudistus on tuonut kokonaiskieltäytymisoikeuden koskemaan myös asianomistajaa. Läheisasianomistajalla, jolla ei ole vaatimuksia, on oikeus läheiseen suhteeseen vedoten kieltäytyä todistamasta. Tähän on kuitenkin nähty tarpeellisena säätää poikkeus tilanteissa, joissa on syytä epäillä, että asianomistaja ei ole vaitiolostaan itsenäisesti päättänyt. Tätä perustellaan muun muassa lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tarpeesta. Yhteiskunnan on puututtava paremmin neljän seinän sisällä tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan.
Tutkielmassa käsitellään oikeusdogmaattisesti asianomistajan vaitiolo-oikeutta ennen ja jälkeen lainmuutoksen, sekä siihen olennaisena osana kuuluvaa totuusvelvollisuutta. Vaitiolo-oikeudella on merkitystä esitutkintakertomuksen hyödyntämiseen. Tämä on oikeuskäytännössä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla aiheuttanut tulkintaongelmia. Missä tilanteissa esitutkintakertomusta saadaan hyödyntää ja miten vastaajan oikeudet siihen vaikuttavat?
Tutkielman johtopäätös on, että esitutkintakertomuksen hyödyntämisoikeus riippuu tuomioistuimen tulkinnasta asianomistajan vaitiolo-oikeuden ja totuusvelvollisuuden ulottuvuudesta. Jos uudistus vaikuttaa lähisuhdeväkivallan uhrin asemaan heikentävästi, on lainsäätäjällä oltava mahdollisuus lainmuutokseen. Asianomistajan vaitiolo-oikeudesta olisi myös hyvä säätää tyhjentävästi lain tasolla. Nähtäväksi jää, miten uudistuksia lähdetään oikeuskäytännössä soveltamaan. Tärkeää olisi saada tuore korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu asianomistajan vaitiolo-oikeudesta.