Verot ja yritysvastuu: Verot yritysvastuukeskustelussa Suomessa vuosina 2006–2015

Abstract

Viime vuosina verotus on noussut osaksi yritysvastuukeskustelua, koska yritysten tekemät verojärjestelyt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen, poliitikoiden ja tavallisten kansalaisten keskuudessa. Suomessa keskustelu vilkastui erityisesti terveysalan yritysten negatiiviseksi leimatun verosuunnittelun saadessa julkisuutta. Tätä ennen yritysten veronmaksua pidettiin itsestäänselvyytenä, johon ei nähty tarpeelliseksi liittää yritysvastuukysymystä. Tutkielman pääkysymys on, miten verot ilmenevät osana yritysvastuuta suomalaisessa kontekstissa vuosina 2006–2015. Sitä lähestytään kolmen alakysymyksen avulla: 1) millainen on yrityksen veronmaksun ja yhteiskuntavastuun välinen suhde, 2) miten vastuullinen veronmaksu ymmärretään ja 3) miten yritykset raportoivat veronmaksustaan.

Tutkielma nojaa laadulliseen tutkimusotteeseen koostuen teoriaosasta sekä empiirisestä osasta, jonka perusanalyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Teoriassa tärkeässä osana ovat Carrollin pyramidimalli ja näkemykset yrityksen yhteiskuntavastuun ulottuvuudesta. Tutkimusosion analysoitavana aineistona ovat Helsingin Sanomien ja Talouselämän artikkelit, joista haettiin yritysvastuuta ja verotusta koskevia lausumia. Teorian pohjalta muodostettiin analyysirunko, jonka avulla lausumat luokiteltiin kolmeen pääluokkaan: omistajalähtöiseen, sidosryhmälähtöiseen ja laajimpaan yrityksen vastuun näkemyksiin. Tutkimusajanjakso jaettiin kahtia ajanjaksoihin 2006–2010 ja 2011–2015, jolloin pystyttiin paremmin näkemään muutos yritysvastuukeskustelussa Suomessa ajanjakson sisällä. Ensimmäisellä ajanjaksolla valtaosa lausumista luokiteltiin omistajalähtöiseksi, jolloin lausujat eivät nähneet verotusta yritysvastuukysymyksenä. Jälkimmäisellä ajanjaksolla sidosryhmälähtöisten näkemysten osuus kasvoi, mikä johtui siitä, että yritykset kertoivat tekevänsä verosuunnittelua myös vastuullisuuden näkökulmasta ja toisaalta yhteiskunnassa alettiin tätä myös yrityksiltä odottaa.

Tutkielman keskeisempänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että käsitys veroista osana yritysvastuuta on selvästi muuttunut Suomessa ajanjakson sisällä. Muutos ei sinänsä tarkoita sitä, että yritysten toiminta verojen suhteen olisi vastuullisempaa kuin aikaisemmin, koska yritykset voivat puhua toisin kuin toimivat. Oleellista kuitenkin on, että verotus on hyväksytty olennaiseksi osaksi yritysvastuukeskustelua, koska tällä on selvä vaikutus yrityksen toimintatapoihin.