Esitutkintayhteistyö erityisesti esitutkinnan rajoittamiseen ja epäillyn kuulusteluun liittyen
Sarjanen, Sannakaisa (2017-03-06)
Esitutkintayhteistyö erityisesti esitutkinnan rajoittamiseen ja epäillyn kuulusteluun liittyen
Sarjanen, Sannakaisa
(06.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön merkitystä koko rikosprosessin toimivuuden kannalta. Esitutkintayhteistyö poliisin ja syyttäjän välillä on tutkimusaiheena kiinnostava ja ajankohtainen. Esitutkintalainsäädäntöä on hiljattain uudistettu ja tutkimuksellista jatkuvuutta ilmentää se, että poliisin ja syyttäjän välinen yhteistyö esitutkinnassa on ollut eri tavoin esillä oikeudellisissa käytännöissä ja keskusteluissa jo pitkään.
Tutkielmassa olen käsitellyt esitutkintayhteistyötä myös käytännönläheisestä näkökulmasta ja tutkielmani metodi on osittain oikeusdogmaattinen sisältäen myös empiirisiä elementtejä. Tutkielmaan on vaikuttanut omat kokemukseni esitutkintaviranomaisen toiminnasta työskennellessäni lakimiesharjoittelijana Turun pääpoliisiasemalla graduni kirjoittamisen aikana, jolloin haastattelin tutkielmaani varten myös syyttäjiä ja tutkinnanjohtajia. Tämän lisäksi tutkielmani perustuu relevanttiin lainsäädäntöön, keskeiseen kirjallisuuteen esitutkinnasta ja yleisemmin rikosprosessioikeudesta sekä esitutkintaa koskeviin viranomaisten – erityisesti valtakunnansyyttäjän ja poliisihallituksen – antamiin ohjeisiin.
Teoriaosuudessa käsittelen rikosprosessia, sen tavoitteita ja periaatteita ja niiden vaikutusta esitutkintayhteistyön toteutumiseen. Esitutkinnan erään johtavan periaatteen ollessa rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen, on tärkeää, että käytännön syyttäjän ja poliisin yhteistyö toimii tavalla, joka tuottaa laadukkainta mahdollista esitutkinta-aineistoa. Esitutkinnan laatua määrittää ennen kaikkea sen aikana kertyneen materiaalin laatu, jonka pohjalta syyttäjä tekee syyteharkintaa koskevat päätöksensä. Tutkielmassani pyrin selvittämään esitutkintayhteistyön kehittämisalueita ja vahvuuksia, sekä esittämään joitakin ratkaisuvaihtoehtoja yhteistyön kehittämisen suhteen.
Tutkielmassa on todettu, että syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön laadulla on huomattava vaikutus koko rikosprosessin tehokkuuteen. Tutkielmassa on päädytty myös siihen johtopäätökseen, että vaikka esitutkintayhteistyötä sääntelevä lainsäädäntö on kattavaa ja aiheeseen liittyy laajalti myös paikallisia sopimuksia ja toimintaohjeita, on tärkeää pyrkiä kehittämään syyttäjän ja poliisin yhteistoimintaa myös käytännön tasolla ja kiinnittää huomiota sen tosiasialliseen toteutumiseen.
Tutkielmassa olen käsitellyt esitutkintayhteistyötä myös käytännönläheisestä näkökulmasta ja tutkielmani metodi on osittain oikeusdogmaattinen sisältäen myös empiirisiä elementtejä. Tutkielmaan on vaikuttanut omat kokemukseni esitutkintaviranomaisen toiminnasta työskennellessäni lakimiesharjoittelijana Turun pääpoliisiasemalla graduni kirjoittamisen aikana, jolloin haastattelin tutkielmaani varten myös syyttäjiä ja tutkinnanjohtajia. Tämän lisäksi tutkielmani perustuu relevanttiin lainsäädäntöön, keskeiseen kirjallisuuteen esitutkinnasta ja yleisemmin rikosprosessioikeudesta sekä esitutkintaa koskeviin viranomaisten – erityisesti valtakunnansyyttäjän ja poliisihallituksen – antamiin ohjeisiin.
Teoriaosuudessa käsittelen rikosprosessia, sen tavoitteita ja periaatteita ja niiden vaikutusta esitutkintayhteistyön toteutumiseen. Esitutkinnan erään johtavan periaatteen ollessa rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen, on tärkeää, että käytännön syyttäjän ja poliisin yhteistyö toimii tavalla, joka tuottaa laadukkainta mahdollista esitutkinta-aineistoa. Esitutkinnan laatua määrittää ennen kaikkea sen aikana kertyneen materiaalin laatu, jonka pohjalta syyttäjä tekee syyteharkintaa koskevat päätöksensä. Tutkielmassani pyrin selvittämään esitutkintayhteistyön kehittämisalueita ja vahvuuksia, sekä esittämään joitakin ratkaisuvaihtoehtoja yhteistyön kehittämisen suhteen.
Tutkielmassa on todettu, että syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön laadulla on huomattava vaikutus koko rikosprosessin tehokkuuteen. Tutkielmassa on päädytty myös siihen johtopäätökseen, että vaikka esitutkintayhteistyötä sääntelevä lainsäädäntö on kattavaa ja aiheeseen liittyy laajalti myös paikallisia sopimuksia ja toimintaohjeita, on tärkeää pyrkiä kehittämään syyttäjän ja poliisin yhteistoimintaa myös käytännön tasolla ja kiinnittää huomiota sen tosiasialliseen toteutumiseen.