Yhdistetyn patenttituomioistuimen vaikutukset pk-yritysten patentointistrategioihin
Peltola, Olli (2017-03-06)
Yhdistetyn patenttituomioistuimen vaikutukset pk-yritysten patentointistrategioihin
Peltola, Olli
(06.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yhdistetyn patenttituomioistuimen vaikutusten tutkiminen yritysten patentointistrategioiden kannalta. Yhdistetty patenttituomioistuin on Euroopan unionin tiiviimpään yhteistyöhön liittyvien valtioiden välinen uudistus patenttioikeuden alalla, ja osa yhtenäispatenttipakettia. Yhtenäispatenttipaketin myötä uudistukseen osallistuvien valtioiden alueelle luodaan uusi patentti – yhtenäispatentti - nykyisten patenttien rinnalle. Yhdistetty patenttituomioistuin on siis osa uudistusta ja siitä tulee UPC-sopimusvaltioiden yhteinen patenttituomioistuin, jolle on siirretty kansallisilta tuomioistuimilta toimivalta eurooppa- ja yhtenäispatenttien osalta.
Valitsin tutkimuskohteeksi yhdistetyn patenttituomioistuin, koska ylikansallisen tuomioistuinjärjestelmän luominen tulee vaikuttamaan yritysten toimintaan ja niiden patentointiin UPC-sopimusvaltioissa. Yrityksen on nimittäin keksintöään patentoidessaan otettava huomioon eri asioita, joista yksi tärkeimpiä on, miten omaa patenttiaan on mahdollista suojella ja kuinka suuret täytäntöönpanokustannukset ovat valitussa suojamuodossa. Uuden patenttijärjestelmän eroavaisuuksia onkin mielekästä verrata nykyiseen eurooppalaiseen patenttijärjestelmään, jossa patenttien loukkaus- ja mitättömyysoikeudenkäynnit käydään valtiokohtaiseksi. Uudistusta onkin mielekästä tutkia pk-yritysten kannalta, joille oikeudenkäyntikustannukset ovat tärkeässä roolissa.
Tutkielmassa on käytetty lähteenä oikeustieteellisessä keskustelussa esiintyneiden kirjoittajien artikkeleita uudistuksesta ja sen vaikutuksista sekä itse sopimusta yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Käytän lähteenäni myös Euroopan komission teettämää raporttia uudistuksen vaikutuksista, joka on teetetty Münchenin Ludwig-Maximilians -yliopistossa Harhoff Dietmarin toimesta vuonna 2009 sekä Pottelsberghe Brunon kustannusanalyysejä. Tutkielmani perustuu lainoppiin ja oikeustaloustieteeseen. Tutkielmassa kuvailenkin uudistuksen sisältöä ja pohdin sen vaikutuksia pk-yritysten kannalta ja miten se vaikuttaa niiden toimintaan.
Tutkimukseni lopputuloksen valossa uudistus on tarpeellinen Euroopan teknologiamarkkinoiden kannalta, jottei se jää kilpailevien markkinoiden jalkoihin. Valitettavasti kuitenkin sellaisissa maissa, joissa ei ole paljon voimassaolevia patentteja, etenkin pk-yritysten toiminta heikkenee niiden toimintavapauden rajoittuessa. Lisäksi uudistuksesta ei ole hyötyä pk-yrityksille, koska lähtökohtaisesti pienyritykset toimivat vain oman valtionsa alueella, milloin kansallinen patentti ja tuomioistuinjärjestelmä ovat halvempi vaihtoehto kuin niihin verrattuna uusi järjestelmä. Pk-yritykset eivät hyödykään uudesta laajemmasta suojasta niin paljon kuin suuryritykset.
Valitsin tutkimuskohteeksi yhdistetyn patenttituomioistuin, koska ylikansallisen tuomioistuinjärjestelmän luominen tulee vaikuttamaan yritysten toimintaan ja niiden patentointiin UPC-sopimusvaltioissa. Yrityksen on nimittäin keksintöään patentoidessaan otettava huomioon eri asioita, joista yksi tärkeimpiä on, miten omaa patenttiaan on mahdollista suojella ja kuinka suuret täytäntöönpanokustannukset ovat valitussa suojamuodossa. Uuden patenttijärjestelmän eroavaisuuksia onkin mielekästä verrata nykyiseen eurooppalaiseen patenttijärjestelmään, jossa patenttien loukkaus- ja mitättömyysoikeudenkäynnit käydään valtiokohtaiseksi. Uudistusta onkin mielekästä tutkia pk-yritysten kannalta, joille oikeudenkäyntikustannukset ovat tärkeässä roolissa.
Tutkielmassa on käytetty lähteenä oikeustieteellisessä keskustelussa esiintyneiden kirjoittajien artikkeleita uudistuksesta ja sen vaikutuksista sekä itse sopimusta yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Käytän lähteenäni myös Euroopan komission teettämää raporttia uudistuksen vaikutuksista, joka on teetetty Münchenin Ludwig-Maximilians -yliopistossa Harhoff Dietmarin toimesta vuonna 2009 sekä Pottelsberghe Brunon kustannusanalyysejä. Tutkielmani perustuu lainoppiin ja oikeustaloustieteeseen. Tutkielmassa kuvailenkin uudistuksen sisältöä ja pohdin sen vaikutuksia pk-yritysten kannalta ja miten se vaikuttaa niiden toimintaan.
Tutkimukseni lopputuloksen valossa uudistus on tarpeellinen Euroopan teknologiamarkkinoiden kannalta, jottei se jää kilpailevien markkinoiden jalkoihin. Valitettavasti kuitenkin sellaisissa maissa, joissa ei ole paljon voimassaolevia patentteja, etenkin pk-yritysten toiminta heikkenee niiden toimintavapauden rajoittuessa. Lisäksi uudistuksesta ei ole hyötyä pk-yrityksille, koska lähtökohtaisesti pienyritykset toimivat vain oman valtionsa alueella, milloin kansallinen patentti ja tuomioistuinjärjestelmä ovat halvempi vaihtoehto kuin niihin verrattuna uusi järjestelmä. Pk-yritykset eivät hyödykään uudesta laajemmasta suojasta niin paljon kuin suuryritykset.