Opettajat tunnekasvattajina alakoulussa
Poikonen, Heidi; Yrjä, Elina (2017-03-06)
Opettajat tunnekasvattajina alakoulussa
Poikonen, Heidi
Yrjä, Elina
(06.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tunnekasvatuksen tavoitteena on, että lapsen tunne-elämä kehittyisi terveeksi ja monipuoliseksi, ja hän osaisi tunnistaa omat tunteensa ja ilmaista sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. (Puolimatka 2010, 68). Tunnekasvatuksella on vaikutusta siihen, että oppilaat tunnistavat paremmin tunteita itsessään ja muissa ihmisissä, ja osaavat hallita ja käsitellä niitä. (Brearley 2003, 64). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla, millaisia kokemuksia opettajilla on oppilaiden tunteiden kohtaamisesta, millaisia käsityksiä opettajilla on valmiuksistaan kohdata oppilaiden tunteita sekä millä tavoin opettajat toimivat tunnekasvattajina ja toteuttavat tunnekasvatusta alakoulussa.
Selvitimme tutkimusongelmiin vastauksia opettajien teemahaastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen kuvaileva tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenologinen. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 2016 aikana. Tutkimuksen kohdejoukkona oli viisi opettajaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Aineisto, eli haastattelut ja kenttäpäiväkirjat litteroitiin ja teemoiteltiin sisällönanalyysin keinoin, etsimällä tutkimuskysymysten mukaisia teemoja aineistosta.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajat käyttävät monipuolisia ja erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen koulussa, kuten valmiita materiaaleja, tunteista keskustelua ja draamakasvatuksen keinoja. Osa valituista menetelmistä on sellaisia, etteivät opettajat välttämättä itse tiedosta niiden käyttöä. Opettajat painottivat opettajan oman mielenkiinnon ja persoonan vaikuttavan tunnekasvatuksen toteuttamiseen kouluissa. Opettajilla oli hyvin paljon erilaisia kokemuksia oppilaiden tunteiden kohtaamisesta ja he kokivat omaavansa hyvät valmiudet oppilaiden tunteiden kohtaamiseen. Tunnekasvatus on opettajien mukaan tärkeä aihe koulussa. Haasteita koulussa tapahtuvalle tunnekasvatukselle tuovat opettajien mukaan suuret luokkakoot, oppilaiden erilaiset tunnetaidot luokassa sekä suurimpina tekijöinä kiire ja ajan puute, jotka olivat eniten tunnekasvatusta rajoittavia tekijöitä.
Selvitimme tutkimusongelmiin vastauksia opettajien teemahaastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen kuvaileva tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenologinen. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 2016 aikana. Tutkimuksen kohdejoukkona oli viisi opettajaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Aineisto, eli haastattelut ja kenttäpäiväkirjat litteroitiin ja teemoiteltiin sisällönanalyysin keinoin, etsimällä tutkimuskysymysten mukaisia teemoja aineistosta.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajat käyttävät monipuolisia ja erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen koulussa, kuten valmiita materiaaleja, tunteista keskustelua ja draamakasvatuksen keinoja. Osa valituista menetelmistä on sellaisia, etteivät opettajat välttämättä itse tiedosta niiden käyttöä. Opettajat painottivat opettajan oman mielenkiinnon ja persoonan vaikuttavan tunnekasvatuksen toteuttamiseen kouluissa. Opettajilla oli hyvin paljon erilaisia kokemuksia oppilaiden tunteiden kohtaamisesta ja he kokivat omaavansa hyvät valmiudet oppilaiden tunteiden kohtaamiseen. Tunnekasvatus on opettajien mukaan tärkeä aihe koulussa. Haasteita koulussa tapahtuvalle tunnekasvatukselle tuovat opettajien mukaan suuret luokkakoot, oppilaiden erilaiset tunnetaidot luokassa sekä suurimpina tekijöinä kiire ja ajan puute, jotka olivat eniten tunnekasvatusta rajoittavia tekijöitä.