Konsensuseduskunta - keskitetty tulopolitiikka eduskunnassa vuosina 2005–2013
Räsänen, Maria (2017-03-08)
Konsensuseduskunta - keskitetty tulopolitiikka eduskunnassa vuosina 2005–2013
Räsänen, Maria
(08.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kolmikantaisella keskitetyllä tulopolitiikalla, jossa hallitus toimii kolmantena osapuolena yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kanssa, on pitkä perinne, joka juontaa aina 1960-luvulle saakka. Eduskunnan koetaan olevan vain kumileimasin hallituksen tekemille sopimuksille. Parlamentarismin mukaan kuitenkin eduskunnan tulee valvoa hallitusta. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on auttaa ymmärtämään hallituksen ja eduskunnan välistä suhdetta enemmän keskitetyn tulopolitiikan osalta.
Tutkielmassa selvitetään, vallitseeko konsensus keskitetystä tulopolitiikasta, selittääkö puoluetausta kansanedustajan positiivisen tai negatiivisen suhtautumisen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan ja toteutuuko eduskunnan valvontatehtävä täysistuntoareenalla.
Metodologisesti työ on kvalitatiivinen tutkielma ja sisällönanalyysi, jossa sivutaan diskurssianalyysia ja poliittista retoriikkaa. Primäärilähteenä käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuosilta 2005‒2013, ja täysistunnoissa käytävät puheenvuorot ovat tutkimuksen tarkastelun kohteena.
Analyysista voitiin johtaa seuraavanlaiset päätelmät: Eduskunnassa vallitsee konsensus, mitä tulee suhtautumiseen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Kaikki eduskuntapuolueet puoltavat kolmikantaista sopimista yhteiskuntarauhan, talouskasvun, Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen vuoksi. Puoluetausta selittää kansanedustajan suhtautumisen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Korporatiivisten puolueiden kansanedustajat suhtautuvat paljon positiivisemmin kuin vaalipuolueiden kansanedustajat keskitettyyn tulopolitiikkaan. Eduskunnan valvontatehtävä toteutuu, mutta hallituksen toimintaa kolmikannassa ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti täysistuntoareenalla.
Tutkielmassa selvitetään, vallitseeko konsensus keskitetystä tulopolitiikasta, selittääkö puoluetausta kansanedustajan positiivisen tai negatiivisen suhtautumisen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan ja toteutuuko eduskunnan valvontatehtävä täysistuntoareenalla.
Metodologisesti työ on kvalitatiivinen tutkielma ja sisällönanalyysi, jossa sivutaan diskurssianalyysia ja poliittista retoriikkaa. Primäärilähteenä käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuosilta 2005‒2013, ja täysistunnoissa käytävät puheenvuorot ovat tutkimuksen tarkastelun kohteena.
Analyysista voitiin johtaa seuraavanlaiset päätelmät: Eduskunnassa vallitsee konsensus, mitä tulee suhtautumiseen kolmikantaiseen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Kaikki eduskuntapuolueet puoltavat kolmikantaista sopimista yhteiskuntarauhan, talouskasvun, Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen vuoksi. Puoluetausta selittää kansanedustajan suhtautumisen keskitettyyn tulopolitiikkaan. Korporatiivisten puolueiden kansanedustajat suhtautuvat paljon positiivisemmin kuin vaalipuolueiden kansanedustajat keskitettyyn tulopolitiikkaan. Eduskunnan valvontatehtävä toteutuu, mutta hallituksen toimintaa kolmikannassa ei tarkastella tarpeeksi kriittisesti täysistuntoareenalla.