Ocusweep-näöntutkimusjärjestelmän käytettävyystutkimus: ikäryhmävertailu
Meito, Elsa (2017-03-08)
Ocusweep-näöntutkimusjärjestelmän käytettävyystutkimus: ikäryhmävertailu
Meito, Elsa
(08.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa arvioitiin Ocusweep-järjestelmän toimivuutta ja käytettävyyttä etenkin eri ikäryhmien kannalta. Ocusweep on uusi automaattinen näöntutkimuslaite, jossa useat erilliset näöntutkimustestit on yhdistetty yhdeksi testikokonaisuudeksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ikä, sukupuoli ja kätisyys ovat yhteydessä Ocusweepin näöntarkkuus-, kontrastiherkkyys-, RTP (Reaction Time Perimetry)- ja Visuaalisen haun testien tuloksiin. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, pystytäänkö laitteella osoittamaan oikeanpuoleisen havaintovinouman olemassaolo.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset ja yli 60-vuotiaat ikääntyneet, joilla oli normaali tai normaaliksi korjattu näkö. Tutkimukseen osallistui 49 nuorta aikuista ja 15 ikääntynyttä. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla tutkittavien suoriutumista testeissä ja mittaamalla testien läpäisyä, kokonaissuoritusaikoja, reaktioaikaa ja virheiden määrää. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti käyttäen kuvailevia tunnuslukuja, t-testejä ja varianssianalyysia.
Ocusweepin näöntarkkuus- ja kontrastiherkkyystestien toimivuus ja käytettävyys molemmissa ikäryhmissä oli hyvä. Reaktionopeutta mittaava RTP-testi ja korkeampia näkötoimintoja mittaaviin Neural-testeihin kuuluva Visuaalisen haun testi osoittautuivat keskeneräisiksi ja niissä tuli esiin ikäsidonnaisia käytettävyysongelmia. Lisäksi laitteessa ilmeni myös teknisiä ongelmia. Tulokset osoittivat aiempien tutkimustulosten tapaan, että nuorten aikuisten näöntarkkuus- ja kontrastiherkkyysarvot sekä RTP- ja Visuaalisen haun testien reaktioajat olivat parempia verrattuna ikääntyneisiin eivätkä oikea- ja vasenkätisten reaktioajat eronneet toisistaan. Aiemmista tutkimuksista poiketen miesten reaktioajat eivät olleet naisten reaktioaikoja nopeampia. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin oikeanpuoleista havaintovinoumaa.
Tutkimuksen perusteella suositellaan, että RTP-testiä ja Neural-testien yhteistä harjoitusosiota tulisi muokata helpommiksi. Puheopasteen toiminnan esittelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota testien harjoitteluvaiheessa. Neural-testeillä olisi hyvä olla omat erilliset testikohtaiset harjoitusosionsa testien erilaisuudesta johtuen. Olisi hyvä, jos katseluetäisyyden kontrollointi ja puheopasteet eri testeissä toimisivat samalla tavalla. Olisi toivottavaa, että järjestelmä tallentaisi myös Visuaalisen haun testin kokonaissuoritusajan sekä keskenjääneiden testisarjojen tulokset. Laitetta tulisi kehittää valaistusvaatimuksiltaan joustavammaksi ja soveltumiskriteerit erilaisiin valaistusolosuhteisiin olisi hyvä määritellä tarkemmin. Katseluetäisyyden hallintaan ja tulosten tallentumiseen liittyvistä teknisistä ongelmista tulisi päästä eroon. RTP- ja Visuaalisen haun testien validoimiseksi suositellaan yhdistämään mittauksiin silmänliikerekisteröinnit ja aivovastemittaukset.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset ja yli 60-vuotiaat ikääntyneet, joilla oli normaali tai normaaliksi korjattu näkö. Tutkimukseen osallistui 49 nuorta aikuista ja 15 ikääntynyttä. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla tutkittavien suoriutumista testeissä ja mittaamalla testien läpäisyä, kokonaissuoritusaikoja, reaktioaikaa ja virheiden määrää. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti käyttäen kuvailevia tunnuslukuja, t-testejä ja varianssianalyysia.
Ocusweepin näöntarkkuus- ja kontrastiherkkyystestien toimivuus ja käytettävyys molemmissa ikäryhmissä oli hyvä. Reaktionopeutta mittaava RTP-testi ja korkeampia näkötoimintoja mittaaviin Neural-testeihin kuuluva Visuaalisen haun testi osoittautuivat keskeneräisiksi ja niissä tuli esiin ikäsidonnaisia käytettävyysongelmia. Lisäksi laitteessa ilmeni myös teknisiä ongelmia. Tulokset osoittivat aiempien tutkimustulosten tapaan, että nuorten aikuisten näöntarkkuus- ja kontrastiherkkyysarvot sekä RTP- ja Visuaalisen haun testien reaktioajat olivat parempia verrattuna ikääntyneisiin eivätkä oikea- ja vasenkätisten reaktioajat eronneet toisistaan. Aiemmista tutkimuksista poiketen miesten reaktioajat eivät olleet naisten reaktioaikoja nopeampia. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin oikeanpuoleista havaintovinoumaa.
Tutkimuksen perusteella suositellaan, että RTP-testiä ja Neural-testien yhteistä harjoitusosiota tulisi muokata helpommiksi. Puheopasteen toiminnan esittelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota testien harjoitteluvaiheessa. Neural-testeillä olisi hyvä olla omat erilliset testikohtaiset harjoitusosionsa testien erilaisuudesta johtuen. Olisi hyvä, jos katseluetäisyyden kontrollointi ja puheopasteet eri testeissä toimisivat samalla tavalla. Olisi toivottavaa, että järjestelmä tallentaisi myös Visuaalisen haun testin kokonaissuoritusajan sekä keskenjääneiden testisarjojen tulokset. Laitetta tulisi kehittää valaistusvaatimuksiltaan joustavammaksi ja soveltumiskriteerit erilaisiin valaistusolosuhteisiin olisi hyvä määritellä tarkemmin. Katseluetäisyyden hallintaan ja tulosten tallentumiseen liittyvistä teknisistä ongelmista tulisi päästä eroon. RTP- ja Visuaalisen haun testien validoimiseksi suositellaan yhdistämään mittauksiin silmänliikerekisteröinnit ja aivovastemittaukset.