Onko naisen paikka kotona? Mielipiteet naisten työssäkäyntiin Suomessa ja Ruotsissa
Ahrelma, Riina (2017-03-14)
Onko naisen paikka kotona? Mielipiteet naisten työssäkäyntiin Suomessa ja Ruotsissa
Ahrelma, Riina
(14.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassani tutkin suomalaisten ja ruotsalaisten mielipiteitä naisten työssäkäyntiin vuosien 2004 ja 2010 European Social Survey -kyselyiden pohjalta. Tutkimuksessa tarkastellaan maiden välisiä eroja mielipiteissä, ajallista muutosta sekä niitä sosiodemografisia tekijöitä, jotka vaikuttavat mielipiteisiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu perhepolitiikan kehitykseen ja naisten työssäkäynnin historiaan Suomessa ja Ruotsissa sekä sukupuolirooleissa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden merkitykseen naisten työssäkäyntiä koskeviin mielipiteisiin.
Analyysimenetelminä on käytetty kuvailevia ja selittäviä tilastollisia menetelmiä. Tutkimuksessa on kuvattu selittävien muuttujien suoria jakaumia sekä tarkasteltu selitettävien ja selittävien muuttujien välisiä yhteyksiä ristiintaulukoinnilla. Näiden menetelmien lisäksi analyyseissä on käytetty multinomiaalista regressioanalyysia. Selitettävinä muuttujina ovat naisten työntekoon liittyvät mielipiteet, joita tutkitaan seuraavien väittämien pohjalta: 1) naisen pitäisi olla perheensä vuoksi valmis vähentämään ansiotyössä käyntiään ja 2) kun työpaikoista on pulaa, miehillä pitäisi olla suurempi oikeus työhön kuin naisilla. Selittävinä muuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, koulutusta, työmarkkina-asemaa, uskonnollista aktiivisuutta sekä äidin työssäkäyntiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin välillä on eroja suhtautumisessa naisten työssäkäyntiin. Ruotsalaiset kannattivat suomalaisia enemmän naisten työssäkäyntiä molempien selitettävien muuttujien osalta. Molemmissa maissa mielipiteet olivat muuttuneet naisten työssäkäyntiä kannattavampaan suuntaan vertailtaessa vuosia 2004 ja 2010. Selitettävistä muuttujista naisten miehiin verrattuna yhtäläiseen oikeuteen työssäkäyntiin suhtauduttiin myönteisemmin kuin perheellisten naisten työssäkäyntiin. Selittävistä muuttujista koulutus, työmarkkina-asema, uskonnollinen aktiivisuus sekä äidin työssäkäynti selittivät erityisesti mielipiteitä naisten työssäkäyntiin.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että perheellisten naisten työssäkäynti ei edelleenkään ole itsestään selvä asia. Erityisesti Suomen kohdalla uusfamilismi näkyi suhtautumisessa naisten työssäkäyntiin. Naiseuteen yhdistetään edelleen vahva hoivaajan rooli.
Analyysimenetelminä on käytetty kuvailevia ja selittäviä tilastollisia menetelmiä. Tutkimuksessa on kuvattu selittävien muuttujien suoria jakaumia sekä tarkasteltu selitettävien ja selittävien muuttujien välisiä yhteyksiä ristiintaulukoinnilla. Näiden menetelmien lisäksi analyyseissä on käytetty multinomiaalista regressioanalyysia. Selitettävinä muuttujina ovat naisten työntekoon liittyvät mielipiteet, joita tutkitaan seuraavien väittämien pohjalta: 1) naisen pitäisi olla perheensä vuoksi valmis vähentämään ansiotyössä käyntiään ja 2) kun työpaikoista on pulaa, miehillä pitäisi olla suurempi oikeus työhön kuin naisilla. Selittävinä muuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, koulutusta, työmarkkina-asemaa, uskonnollista aktiivisuutta sekä äidin työssäkäyntiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin välillä on eroja suhtautumisessa naisten työssäkäyntiin. Ruotsalaiset kannattivat suomalaisia enemmän naisten työssäkäyntiä molempien selitettävien muuttujien osalta. Molemmissa maissa mielipiteet olivat muuttuneet naisten työssäkäyntiä kannattavampaan suuntaan vertailtaessa vuosia 2004 ja 2010. Selitettävistä muuttujista naisten miehiin verrattuna yhtäläiseen oikeuteen työssäkäyntiin suhtauduttiin myönteisemmin kuin perheellisten naisten työssäkäyntiin. Selittävistä muuttujista koulutus, työmarkkina-asema, uskonnollinen aktiivisuus sekä äidin työssäkäynti selittivät erityisesti mielipiteitä naisten työssäkäyntiin.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että perheellisten naisten työssäkäynti ei edelleenkään ole itsestään selvä asia. Erityisesti Suomen kohdalla uusfamilismi näkyi suhtautumisessa naisten työssäkäyntiin. Naiseuteen yhdistetään edelleen vahva hoivaajan rooli.