Katsomuksellista yleissivistystä ja uskontodialogia oppimassa? Sidosryhmien kannanottoja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin syksyllä 2014
Fransman, Eeva (2017-03-21)
Katsomuksellista yleissivistystä ja uskontodialogia oppimassa? Sidosryhmien kannanottoja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin syksyllä 2014
Fransman, Eeva
(21.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Opetushallitus uudisti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Uudistamistyön viimeinen lausuntokierros järjestettiin syksyllä 2014. Tämän tutkielman aineistona ovat sidosryhmälausunnot, joissa otettiin kantaa katsomusaineiden eli uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetukseen suomalaissa kouluissa. Näitä lausuntoja annettiin yhteensä 38 kappaletta, mikä kattoi noin 28 % kaikista saapuneista sidosryhmälausunnoista.
Sidosryhmälausuntoja tarkasteltiin kvalitatiivisen sisällön- ja diskurssianalyysin avulla. Työn tutkimuskysymykset liittyivät sekä lausuntojen luonteeseen ja sisältöön että näiden pohjalta tehtäviin yleistyksiin: Mihin asioihin lausunnoissa otettiin kantaa ja millaisia arvoja, toimintaehdotuksia sekä päämääriä lausuntojen takana oli?
Lausunnoissa otettiin eniten kantaa opetussuunnitelman sisältämiin käsitteisiin, opetuksen sisältöön sekä katsomusaineiden eri oppimäärien väliseen tasa-arvoon. Lausuntojen sisältämät arvot, toimintaehdotukset ja päämäärät olivat linjassa uuden perusopetuksen opetussuunnitelman sekä nykyisen lainsäädännön kanssa. Katsomuksellinen yleissivistys opetuksen tavoitteena sekä hyvään uskontodialogiin kasvaminen olivat laajimmin käsiteltyjä aiheita lausunnoissa. Opetuksen päämääränä niitä pidettiin noin 34 %:ssa kaikista katsomusaineita käsitelleistä lausunnoista.
Kuitenkin siinä missä opetuksen tavoitteet ja päämäärät olivat uskonnollisessa yleissivistyksessä ja uskontodialogissa, olivat sidosryhmälausunnoissa esitetyt opetuksen käytäntöihin liittyvät kannanotot kiinni segregoivissa rakenteissa. Katsomusaineiden eri oppimäärien välistä yhteistyötä koulujen arjessa kuvailtiin vain kahdessa lausunnossa. Voiko uskontodialogiin tarvittavia taitoja oppia, jos uskontodialogia ei tapahdu eri katsomusaineiden välillä koulussa?
Sidosryhmälausuntoja tarkasteltiin kvalitatiivisen sisällön- ja diskurssianalyysin avulla. Työn tutkimuskysymykset liittyivät sekä lausuntojen luonteeseen ja sisältöön että näiden pohjalta tehtäviin yleistyksiin: Mihin asioihin lausunnoissa otettiin kantaa ja millaisia arvoja, toimintaehdotuksia sekä päämääriä lausuntojen takana oli?
Lausunnoissa otettiin eniten kantaa opetussuunnitelman sisältämiin käsitteisiin, opetuksen sisältöön sekä katsomusaineiden eri oppimäärien väliseen tasa-arvoon. Lausuntojen sisältämät arvot, toimintaehdotukset ja päämäärät olivat linjassa uuden perusopetuksen opetussuunnitelman sekä nykyisen lainsäädännön kanssa. Katsomuksellinen yleissivistys opetuksen tavoitteena sekä hyvään uskontodialogiin kasvaminen olivat laajimmin käsiteltyjä aiheita lausunnoissa. Opetuksen päämääränä niitä pidettiin noin 34 %:ssa kaikista katsomusaineita käsitelleistä lausunnoista.
Kuitenkin siinä missä opetuksen tavoitteet ja päämäärät olivat uskonnollisessa yleissivistyksessä ja uskontodialogissa, olivat sidosryhmälausunnoissa esitetyt opetuksen käytäntöihin liittyvät kannanotot kiinni segregoivissa rakenteissa. Katsomusaineiden eri oppimäärien välistä yhteistyötä koulujen arjessa kuvailtiin vain kahdessa lausunnossa. Voiko uskontodialogiin tarvittavia taitoja oppia, jos uskontodialogia ei tapahdu eri katsomusaineiden välillä koulussa?