Lastenohjelma Pikkulin oppimissisällöt osana mediakasvatusta

Abstract

Lapset tutustuvat erilaisiin mediasisältöihin yhä nuorempana (Suoninen 2014). Kupiaisen (2002) mukaan kyse ei ole ainoastaan televisio-ohjelmien seuraamisesta, vaan hahmojen kautta myös opitaan erilaisia toimintatapoja, asenteita ja käsityksiä. Tarinaan ja hahmoihin kietoutuminen suuntaa lapsen mielenkiintoa. Mediakokemusten luominen aikuisen kanssa tukee lapsen kehitystä ja edistää hänen kriittistä arviointikykyään (Mustonen 2002).

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia oppimissisältöjä 3–6-vuotiaille suunnatussa lastenohjelmassa esiintyy. Oppimissisällöllä tarkoitetaan tiettyihin aihepiireihin kuuluvien tietojen ja taitojen kokonaisuutta. Tarkoituksena oli myös selvittää miten jaksot eroavat oppimissisällöiltään toisistaan, jotta kasvattajat saisivat lisätietoa siitä, miten lastenohjelmaa voidaan hyödyntää mediakasvatuksessa. Aineistona oli Pikkuli-lastenohjelma, joka sisälsi 26 viiden minuutin mittaista jaksoa.

Sisällönanalyysi tarkoitti tässä tutkimuksessa kommunikatiivisen ja symbolisen datan analysoimista. Aineisto katsottiin läpi, ja toisella katselukerralla etsittiin ja kirjattiin pelkistettyjä ilmaisuja. Pelkistetyt ilmaisut klusteroitiin eli ryhmiteltiin ja niistä etsittiin yhtäläisyyksiä sekä eroja. Näiden perusteella ilmaisut luokiteltiin pää-, ylä- ja alaluokkiin. Alaluokkien ja yläluokkien käsitteet johdettiin teoriaohjaavasti.

Tulokset viittaavat siihen, että lastenohjelmassa voi esiintyä monipuolisesti eri oppimissisältöjä, vaikka se olisi luotu viihteellisiin tarkoituksiin. Oppimissisällöt ovat leikki-ikäisen lapsen kehitysvaiheeseen sopivia ja tukevat eniten tunteiden käsittelyä ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Lastenohjelma sisälsi neljää eri oppimissisältöä, joita olivat sosiaaliset taidot ja yhteisön toiminta, tunteiden käsittely ja itsensä ilmaisu, ajattelu ja havainnointi sekä maailman ilmiöt. Kaikkia oppimissisältöjä esiintyi pääasiassa joka jaksossa, mutta aiheesta riippuen ne jakaantuivat jaksojen välillä eri tavoin. Tällaista positiivisesta näkökulmasta lähtevää median tutkimusta tarvittaisiin lisää, jotta kasvattajat saisivat monipuolisempaa tietoa medioiden mahdollisista hyödyistä.