Vihastuttaako Wilma? Kielteisesti Wilmaan suhtautuvien huoltajien kokemuksia ja kehitysehdotuksia Wilma-järjestelmästä
Peltonen, Laura; Pihlajamäki, Päivi (2017-03-21)
Vihastuttaako Wilma? Kielteisesti Wilmaan suhtautuvien huoltajien kokemuksia ja kehitysehdotuksia Wilma-järjestelmästä
Peltonen, Laura
Pihlajamäki, Päivi
(21.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomessa yhtenä kodin ja koulun yhteydenpitojärjestelmänä toimii paljon keskustelua herättänyt Wilma-järjestelmä, jota käyttävät esimerkiksi opettajat ja huoltajat. Vaikka aikaisempien tutkimusten mukaan Wilmaa pidetään hyvänä yhteydenpitovälineenä, esimerkiksi mediassa esiintyy paljon kielteisiä mielipiteitä Wilmaa kohtaan. Tässä tutkimuksessa keskitytään Wilmaan kielteisesti suhtautuvien huoltajien kokemuksiin ja kehitysehdotuksiin Wilma-järjestelmästä. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat millaiseksi huoltajat kokevat toimivan yhteistyön kodin ja koulun välillä, miten Wilma on käytössä yhteistyön välineenä, miksi tutkimukseen osallistuneet huoltajat suhtautuvat Wilmaan kielteisesti ja mitä kehitysehdotuksia huoltajilla Wilmaa kohtaan on. Aihetta lähestytään kolmen pääteeman kautta, jotka ovat kodin ja koulun yhteistyö, Wilma yhteistyön välineenä ja huoltajien kielteinen suhtautuminen Wilmaa kohtaan.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimusjoukkona oli 37:n eri puolilla Suomea asuvan ja Wilmaan kielteisesti suhtautuvan huoltajan muodostama analyysin perusteella edustavaksi todettu joukko. Aineisto analysoitiin sekä numeerisesti että sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan toimivassa kodin ja koulun yhteistyössä keskitytään olennaisiin asioihin ja yhteistyö on nopeaa ja yksinkertaista. Yhteydenpidossa huomioidaan myös eettiset seikat. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat käyttivät Wilmaa tutkimukseen osallistuessaan ja olivat perehtyneitä Wilman käyttöön. Wilman tekniset ominaisuudet ja opettajien erilaiset tavat käyttää Wilmaa vaikuttivat vastaajien suhtautumiseen Wilmaa kohtaan. Suurimpana syynä kielteiseen suhtautumiseen pidettiin Wilmasta saatuja huonoja kokemuksia. Vastaajat kehittäisivät Wilmassa erityisesti kotitehtävät- ja tuntimerkinnät-työkalua, lisäisivät yhtenäisempiä käytäntöjä opettajille ja toivoisivat enemmän myönteistä palautetta kielteisen tilalle.
Tutkimuksen tarkoituksena on antaa sekä huoltajille, opettajille että Wilman kehittäjille keinoja parantaa Wilman kautta tapahtuvaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä, jotta Wilmaan tyytymättömiä olisi jatkossa vähemmän. Tutkimus korostaa, että kielteisen suhtautumisen takana on asioita, joihin voimme yhdessä vaikuttaa.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimusjoukkona oli 37:n eri puolilla Suomea asuvan ja Wilmaan kielteisesti suhtautuvan huoltajan muodostama analyysin perusteella edustavaksi todettu joukko. Aineisto analysoitiin sekä numeerisesti että sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan toimivassa kodin ja koulun yhteistyössä keskitytään olennaisiin asioihin ja yhteistyö on nopeaa ja yksinkertaista. Yhteydenpidossa huomioidaan myös eettiset seikat. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat käyttivät Wilmaa tutkimukseen osallistuessaan ja olivat perehtyneitä Wilman käyttöön. Wilman tekniset ominaisuudet ja opettajien erilaiset tavat käyttää Wilmaa vaikuttivat vastaajien suhtautumiseen Wilmaa kohtaan. Suurimpana syynä kielteiseen suhtautumiseen pidettiin Wilmasta saatuja huonoja kokemuksia. Vastaajat kehittäisivät Wilmassa erityisesti kotitehtävät- ja tuntimerkinnät-työkalua, lisäisivät yhtenäisempiä käytäntöjä opettajille ja toivoisivat enemmän myönteistä palautetta kielteisen tilalle.
Tutkimuksen tarkoituksena on antaa sekä huoltajille, opettajille että Wilman kehittäjille keinoja parantaa Wilman kautta tapahtuvaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä, jotta Wilmaan tyytymättömiä olisi jatkossa vähemmän. Tutkimus korostaa, että kielteisen suhtautumisen takana on asioita, joihin voimme yhdessä vaikuttaa.