Luokanopettajien käsityksiä alakoulun oppilaanohjauksesta
Mäkelä, Riina (2017-03-21)
Luokanopettajien käsityksiä alakoulun oppilaanohjauksesta
Mäkelä, Riina
(21.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on kuvata alakoulun luokanopettajien käsityksiä oppilaanohjauksesta osana alakoulun toimintakulttuuria. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaanohjausta opettajien näkökulmasta, jota verrataan valtakunnallisiin Opetushallituksen tuottamien ohjausdokumenttien näkökulmaan. Tarkastelun kohteeksi on tutkimuksessa otettu alakoulun oppilaanohjauksen yleiset käsitykset, oppilaanohjauksen sisällöt sekä toteutustavat. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat suomalaiset sekä kansainväliset ohjaustutkimukset.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen aineisto muodostuu kymmenen alakoulun luokanopettajan haastattelusta. Valmis dokumenttiaineisto koostuu viidestä Opetushallituksen ohjausdokumentista sekä kolmesta eri alakoulujen ohjaussuunnitelmasta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla, jossa on käytetty apuna luokittelua laajempiin kuvauskategorioihin sekä spesifimpiin merkityskategorioihin.
Alakoulun opettajien käsitykset oppilaanohjauksesta tiivistyvät ymmärrykseen oppilaanohjauksesta tiedostamattomana sekä spontaanisti tapahtuvana käytäntönä alakoulun arjessa. Oppilaan ohjaus ymmärretään suhteessa opettamiseen hyvin kokoaikaisena sekä korostuvasti tarpeellisena toimintana, jota pitäisi alakoulun kohdalla toteuttaa nykyistä suunnitelmallisemmin.
Alakoulun oppilaanohjauksen sisällöt tiivistyvät ohjausdokumenteista tiivistettyjen kuvauskategorioiden mukaan neljään kuvauskategoriaan: Ohjaus kasvun ja kehityksen tukemisena, ohjaus oppimisen ja opiskelun tukena, ohjaus ura- ja elämänsuunnittelun tukena sekä ohjaus yhdenvertaisuuden ja toisten kunnioittamisen edistäjänä. Opettajien ymmärrys eri sisältöalueiden näkyvyydestä alakoulussa vaihtelee verrattuna valtakunnallisiin dokumentteihin.
Oppilaanohjauksen toteutumisen tavat tiivistyivät tutkimuksessa neljään luokittelukategoriaan: ohjauksen toteuttamiseen yhteistyönä, ohjauksen toteutumiseen luokassa, ohjauksen toteutumisena oppilaiden kohtaamisena sekä ohjauksen toteutumisen ajankohtiin. Valtakunnallisiin ohjausdokumentteihin verrattuna opettajien ymmärrys alakoulun oppilaanohjauksen toteutustavoista on pääosin yhdenmukainen.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen aineisto muodostuu kymmenen alakoulun luokanopettajan haastattelusta. Valmis dokumenttiaineisto koostuu viidestä Opetushallituksen ohjausdokumentista sekä kolmesta eri alakoulujen ohjaussuunnitelmasta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla, jossa on käytetty apuna luokittelua laajempiin kuvauskategorioihin sekä spesifimpiin merkityskategorioihin.
Alakoulun opettajien käsitykset oppilaanohjauksesta tiivistyvät ymmärrykseen oppilaanohjauksesta tiedostamattomana sekä spontaanisti tapahtuvana käytäntönä alakoulun arjessa. Oppilaan ohjaus ymmärretään suhteessa opettamiseen hyvin kokoaikaisena sekä korostuvasti tarpeellisena toimintana, jota pitäisi alakoulun kohdalla toteuttaa nykyistä suunnitelmallisemmin.
Alakoulun oppilaanohjauksen sisällöt tiivistyvät ohjausdokumenteista tiivistettyjen kuvauskategorioiden mukaan neljään kuvauskategoriaan: Ohjaus kasvun ja kehityksen tukemisena, ohjaus oppimisen ja opiskelun tukena, ohjaus ura- ja elämänsuunnittelun tukena sekä ohjaus yhdenvertaisuuden ja toisten kunnioittamisen edistäjänä. Opettajien ymmärrys eri sisältöalueiden näkyvyydestä alakoulussa vaihtelee verrattuna valtakunnallisiin dokumentteihin.
Oppilaanohjauksen toteutumisen tavat tiivistyivät tutkimuksessa neljään luokittelukategoriaan: ohjauksen toteuttamiseen yhteistyönä, ohjauksen toteutumiseen luokassa, ohjauksen toteutumisena oppilaiden kohtaamisena sekä ohjauksen toteutumisen ajankohtiin. Valtakunnallisiin ohjausdokumentteihin verrattuna opettajien ymmärrys alakoulun oppilaanohjauksen toteutustavoista on pääosin yhdenmukainen.