Kysymistä, kertaamista, kannustusta ja kehumista. Kielitietoinen pedagogiikka erityisopetuksessa
Laurila, Laura (2017-03-21)
Kysymistä, kertaamista, kannustusta ja kehumista. Kielitietoinen pedagogiikka erityisopetuksessa
Laurila, Laura
(21.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kielitietoisuus on kielitieteestä alkunsa saanut käsite, jota voidaan tarkastella käsittämään kielitietoisuus tilanteisen kielenkäytön ymmärryksenä, joka vaatii opettajalta sensitiivistä otetta ja tietoisuutta havaita kieltä. Opetusryhmät kouluissa ovat nykyään oppilastaustoiltaan moninaisempia kuin ennen. Monikieliset oppijat sekä erityisen tuen oppilaat jakavat yhteneväisen tarpeen saada erityistä tukea. Kielitietoinen opetus ja laajemmin ajateltuna kielitietoinen koulu, toimisivat tarpeellisina tukina ja ympäristöinä näille ryhmille. Halusin selvittää, millä tavoin erityisopettajat tietoisesti tarkastelevat kielen merkitystä erityisopetuksen arjessa, luokkatilanteissa ja minkälaisin käytäntein erityisopettajat kiinnittävät huomion kieleen.
Tutkimuksessa kyselylomakkeeseen vastasi kuusi erityisopettajaa. Lomakkeessa oli aluksi aiheeseen liittyviä taustakysymyksiä, jotka avaisivat lukijalle varsinaisten kysymysten ja vastausten taustaa. Kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä ja osaan oli liitetty pieniä lisäkysymyksiä. Analyysi tehtiin laadullisella menetelmällä, teemoittelun avulla. Teemoja nousi kaksi. Ne käsittivät kielelliset haasteet ja erityisopettajien tekemät pedagogiset ratkaisut sekä erityisopettajan toiminta havainnoitsijana.
Erityisopettajat havainnoivat kieltä erityisopetuksessa monelta eri suunnalta. Kielellisiä haasteita huomattiin olevan oppiaineiden ymmärtämisen, oman ilmaisun ja vuorovaikutuksen alueella. Myös valmiit materiaalit koettiin liian vaikeiksi erityisopettajien opetusryhmille. Erityisopettajat tekivät tietoisia pedagogisia ratkaisuja toimiakseen kielellisen kehityksen tukijoina. He kokivat tärkeänä tarkastella oppilaiden luokkahuoneessa tapahtuvaa oppimista ja reagoida huomatessaan tuen tarvetta. Kielitietoista toimintaa oli havaittavissa erityisopettajien tilanteisen kielenkäytön havaitsemisessa ja oppilaita kohtaan sensitiivisesti toimimisessa. Kielitietoinen koulu lähtee näistä elementeistä.
Tutkimuksessa kyselylomakkeeseen vastasi kuusi erityisopettajaa. Lomakkeessa oli aluksi aiheeseen liittyviä taustakysymyksiä, jotka avaisivat lukijalle varsinaisten kysymysten ja vastausten taustaa. Kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä ja osaan oli liitetty pieniä lisäkysymyksiä. Analyysi tehtiin laadullisella menetelmällä, teemoittelun avulla. Teemoja nousi kaksi. Ne käsittivät kielelliset haasteet ja erityisopettajien tekemät pedagogiset ratkaisut sekä erityisopettajan toiminta havainnoitsijana.
Erityisopettajat havainnoivat kieltä erityisopetuksessa monelta eri suunnalta. Kielellisiä haasteita huomattiin olevan oppiaineiden ymmärtämisen, oman ilmaisun ja vuorovaikutuksen alueella. Myös valmiit materiaalit koettiin liian vaikeiksi erityisopettajien opetusryhmille. Erityisopettajat tekivät tietoisia pedagogisia ratkaisuja toimiakseen kielellisen kehityksen tukijoina. He kokivat tärkeänä tarkastella oppilaiden luokkahuoneessa tapahtuvaa oppimista ja reagoida huomatessaan tuen tarvetta. Kielitietoista toimintaa oli havaittavissa erityisopettajien tilanteisen kielenkäytön havaitsemisessa ja oppilaita kohtaan sensitiivisesti toimimisessa. Kielitietoinen koulu lähtee näistä elementeistä.