Suomalaisyritysten brändin rakentaminen Venäjän elintarvikemarkkinoille
Meriläinen, Inna (2017-03-29)
Suomalaisyritysten brändin rakentaminen Venäjän elintarvikemarkkinoille
Meriläinen, Inna
(29.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisyritysten brändin rakentamista Venäjän elintarvikemarkkinoille. Tutkielman pääkysymys on jaettu kahteen osakysymykseen, joihin vastataan brändi-identiteetin, positioinnin, brändiarkkitehtuurin ja brändin kansainvälisen mukauttamisen kautta. Tutkielman empiirinen osio koostuu neljästä asiantuntijahaastattelusta, jotka toteutettiin vuosina 2013-2016. Haastateltavat olivat elintarvikealan, markkinoinnin ja venäjänkaupan asiantuntijoita.
Venäläiset ovat erittäin tuotetietoisia ja valmiita maksamaan enemmän aidosta ja laadukkaasta tuotteesta, tästä johtuen vahva brändi ja sen hallinta ovat erittäin tärkeässä asemassa Venäjän markkinoilla. Tutkimustulosten mukaan suomalaisyritysten ei kannata kilpailla hinnalla Venäjän elintarvikemarkkinoilla ja laatu on aidosti erilaistava ominaisuus, joilla tutkielman kohdeyritykset ovat onnistuneet erilaistumaan Venäjällä. Lisäksi suomalaisuuden korostaminen edesauttaa laadun liittämisessä brändiin entisestään, sillä Suomen maabrändi on hyvä, kun taas venäläiskuluttajien luotto kotimaiseen tuotantoon on hyvin alhaista.
Venäläiskuluttajien käyttäytymisessä esiintyy kuitenkin aste-eroja verrattuna suomalaisiin kuluttajiin, joten Venäjän markkinoille lähestyminen täytyy tehdä ainakin osittain eri tavalla. Venäjällä toimivien suomalaisten elintarvikealan yritysten tulee siis varautua tuoteominaisuuksien että markkinoinnin mukauttamiseen, jotta voidaan vastata venäläiskuluttajien makumieltymyksiin ja kommunikoida sellaisella tavalla joka puhuttelee paikallisia kuluttajia.
Lisäksi yritysten tulee ottaa huomioon Venäjän epävakaa liiketoimintaympäristö, josta viimeisimpänä esimerkkinä on Ukrainan kriisin kärjistyminen vuonna 2014 Venäjän otettua haltuunsa Krimin niemimaan. EU ja USA asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä reagoi tilanteeseen vastasanktioilla, jotka kielsivät muun muassa maitotuotteiden tuonnin lännestä. Tämä luo lisähaasteensa Venäjän elintarvikemarkkinoilla toimimiseen. Tutkimuksessa haastatellut markkinoinnin ja venäjänkaupan asiantuntijat näkevät, että pakotteet vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti suomalaisten elintarvikealan yritysten liiketoimintaan Venäjällä, suorasti tai epäsuorasti. Yritysten on siis kyettävä sopeutumaan kulloisiinkin muutoksiin omaksumalla vallitsevat reunaehdot mahdollisimman nopeasti erittäin kilpailuilla markkinoilla.
Venäläiset ovat erittäin tuotetietoisia ja valmiita maksamaan enemmän aidosta ja laadukkaasta tuotteesta, tästä johtuen vahva brändi ja sen hallinta ovat erittäin tärkeässä asemassa Venäjän markkinoilla. Tutkimustulosten mukaan suomalaisyritysten ei kannata kilpailla hinnalla Venäjän elintarvikemarkkinoilla ja laatu on aidosti erilaistava ominaisuus, joilla tutkielman kohdeyritykset ovat onnistuneet erilaistumaan Venäjällä. Lisäksi suomalaisuuden korostaminen edesauttaa laadun liittämisessä brändiin entisestään, sillä Suomen maabrändi on hyvä, kun taas venäläiskuluttajien luotto kotimaiseen tuotantoon on hyvin alhaista.
Venäläiskuluttajien käyttäytymisessä esiintyy kuitenkin aste-eroja verrattuna suomalaisiin kuluttajiin, joten Venäjän markkinoille lähestyminen täytyy tehdä ainakin osittain eri tavalla. Venäjällä toimivien suomalaisten elintarvikealan yritysten tulee siis varautua tuoteominaisuuksien että markkinoinnin mukauttamiseen, jotta voidaan vastata venäläiskuluttajien makumieltymyksiin ja kommunikoida sellaisella tavalla joka puhuttelee paikallisia kuluttajia.
Lisäksi yritysten tulee ottaa huomioon Venäjän epävakaa liiketoimintaympäristö, josta viimeisimpänä esimerkkinä on Ukrainan kriisin kärjistyminen vuonna 2014 Venäjän otettua haltuunsa Krimin niemimaan. EU ja USA asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä reagoi tilanteeseen vastasanktioilla, jotka kielsivät muun muassa maitotuotteiden tuonnin lännestä. Tämä luo lisähaasteensa Venäjän elintarvikemarkkinoilla toimimiseen. Tutkimuksessa haastatellut markkinoinnin ja venäjänkaupan asiantuntijat näkevät, että pakotteet vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti suomalaisten elintarvikealan yritysten liiketoimintaan Venäjällä, suorasti tai epäsuorasti. Yritysten on siis kyettävä sopeutumaan kulloisiinkin muutoksiin omaksumalla vallitsevat reunaehdot mahdollisimman nopeasti erittäin kilpailuilla markkinoilla.