Etnisen profiloinnin kielto ja käytännöt- lainsäädäntötutkimus etnisen profiloinnin kieltävästä ulkomaalaislain muutoksesta
Murtola, Kaisa (2017-04-19)
Etnisen profiloinnin kielto ja käytännöt- lainsäädäntötutkimus etnisen profiloinnin kieltävästä ulkomaalaislain muutoksesta
Murtola, Kaisa
(19.04.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Etninen profilointi on kielletty sekä kansainvälisessä oikeuskäytännössä että suomalaisessa poliisien ohjeistuksessa. Siitä huolimatta sitä on esiintynyt sekä Suomessa että muualla maailmassa. Lakimuutoksessa HE 169/2014vp ulkomaalaislakiin lisättiin uudet pykälät 129 a ja 129 b, joissa ulkomaalaisvalvonnan toimivaltuuksia pyrittiin selkiyttämään, lisäksi lakimuutoksessa etnisen profiloinnin kielto saatettiin laintasoiseksi.
Tämän tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat lakimuutoksen lausuntokierroksella annetut lausunnot, hallituksen esitys sekä hallintovaliokunnan mietintö. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön vaiheita, sekä lainsäädännön laatua tämän lakimuutoksen osalta käyttäen analyysin apuna muun muassa aikaisemmin aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä hallituksen esityksen laatimisohjeita ja kansainvälisiä kriteeritstöjä.
Tutkielmassa selvitetään, miksi etnisen profiloinnin laintasoista kieltoa pidettiin tärkeänä, mitkä asiat lausunnoista erityisesti nousivat esiin, millä tavalla lausunnonantajat katsoivat lakimuutoksen vaikuttavan perusoikeuksiin, sekä mitä argumentteja esitettiin lakimuutoksen puolesta ja sitä vastaan.
Lausuntoanalyysissä ilmeni, että lähes kaikki lausunnonantajat pitivät lakiuudistusta ja etnisen profiloinnin kieltoa hyvänä asiana. Suuri osa oli myös huolissaan ulkomaalaisvalvonnan kohteeksi joutuvien henkilöiden oikeusturvasta sekä siitä, miten voidaan varmistaa oikeusturvan, perusoikeuksien ja etnisen profiloinnin kiellon käytännön toteutuminen. Lainsäädännön laatu oli tämän lakimuutoksen osalta pääosin hyvää, joskin puutteita ilmeni erityisesti vaihtoehtojen kartoituksen ja säädöksen noudattamisen arvioinnin osalta
Tämän tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat lakimuutoksen lausuntokierroksella annetut lausunnot, hallituksen esitys sekä hallintovaliokunnan mietintö. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön vaiheita, sekä lainsäädännön laatua tämän lakimuutoksen osalta käyttäen analyysin apuna muun muassa aikaisemmin aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä hallituksen esityksen laatimisohjeita ja kansainvälisiä kriteeritstöjä.
Tutkielmassa selvitetään, miksi etnisen profiloinnin laintasoista kieltoa pidettiin tärkeänä, mitkä asiat lausunnoista erityisesti nousivat esiin, millä tavalla lausunnonantajat katsoivat lakimuutoksen vaikuttavan perusoikeuksiin, sekä mitä argumentteja esitettiin lakimuutoksen puolesta ja sitä vastaan.
Lausuntoanalyysissä ilmeni, että lähes kaikki lausunnonantajat pitivät lakiuudistusta ja etnisen profiloinnin kieltoa hyvänä asiana. Suuri osa oli myös huolissaan ulkomaalaisvalvonnan kohteeksi joutuvien henkilöiden oikeusturvasta sekä siitä, miten voidaan varmistaa oikeusturvan, perusoikeuksien ja etnisen profiloinnin kiellon käytännön toteutuminen. Lainsäädännön laatu oli tämän lakimuutoksen osalta pääosin hyvää, joskin puutteita ilmeni erityisesti vaihtoehtojen kartoituksen ja säädöksen noudattamisen arvioinnin osalta