Kohti myönteistä kommunikaatiota autismin kirjon luokassa
Leinonen, Eeli (2017-04-24)
Kohti myönteistä kommunikaatiota autismin kirjon luokassa
Leinonen, Eeli
(24.04.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin myönteisen kommunikaation keinoja autismin kirjon luokan opetustilanteissa. Tavoitteena oli saada selville, millainen kommunikaatio ohjaa autismin kirjon oppilasta myönteiseen ja toivottuun käyttäytymiseen. Puhutun kielen lisäksi tarkastelussa oli kehollinen kommunikointi ja oppimisen struktuurit.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Hain tutkimusongelmaan vastauksia havainnoimalla yhtä autismin kirjon luokkaa yhden viikon ajan. Havainnointijakson viimeisinä päivinä kuvasin videokameralla erilaisia oppimistilanteita, joista tutkimusaineistokseni muodostui yksi ryhmäopetustilanne, yksi siirtymätilanne ja yksi yksilönohjaustilanne. Täten sain kolmesta erilaisesta tilanteesta aineistoa tutkimuskysymyksiin vastaamista varten. Tutkimukseen osallistuneella autismin kirjon luokalla oli yhteensä seitsemän autismin kirjon oppilasta.
Tutkimustuloksista selviää, että tehokkaimpia myönteisen kommunikaation keinoja ovat oppilaan huomion siirtäminen muualle, huomiotta jättäminen, katsekontaktin muodostaminen, kehuminen ja toistaminen, kosketus, eleet ja kädellä osoittaminen sekä strukturoidun opetuksen visuaaliset keinot. Autismin kirjon lapsi tarvitsee oppimisympäristökseen hyvin toimivan ja strukturoidun tilan. Yllättävät muutokset, levottomuus ja epäselvät säännöt eivät palvele autismin kirjon lasta, joka saattaa tuntea maailmansa aistimuksellisesti kaoottiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Hain tutkimusongelmaan vastauksia havainnoimalla yhtä autismin kirjon luokkaa yhden viikon ajan. Havainnointijakson viimeisinä päivinä kuvasin videokameralla erilaisia oppimistilanteita, joista tutkimusaineistokseni muodostui yksi ryhmäopetustilanne, yksi siirtymätilanne ja yksi yksilönohjaustilanne. Täten sain kolmesta erilaisesta tilanteesta aineistoa tutkimuskysymyksiin vastaamista varten. Tutkimukseen osallistuneella autismin kirjon luokalla oli yhteensä seitsemän autismin kirjon oppilasta.
Tutkimustuloksista selviää, että tehokkaimpia myönteisen kommunikaation keinoja ovat oppilaan huomion siirtäminen muualle, huomiotta jättäminen, katsekontaktin muodostaminen, kehuminen ja toistaminen, kosketus, eleet ja kädellä osoittaminen sekä strukturoidun opetuksen visuaaliset keinot. Autismin kirjon lapsi tarvitsee oppimisympäristökseen hyvin toimivan ja strukturoidun tilan. Yllättävät muutokset, levottomuus ja epäselvät säännöt eivät palvele autismin kirjon lasta, joka saattaa tuntea maailmansa aistimuksellisesti kaoottiseksi.