Ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistaminen
Karihuhta, Leena (2017-04-26)
Ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistaminen
Karihuhta, Leena
(26.04.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on laadullinen case-tutkimus ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistamisesta. Ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi lakimuutoksen myötä yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta alkaen. Tällöin case-organisaatiossa päädyttiin kustannusten kohdistamisessa jäsenkunnille asukaslukuperusteiseen kapitaatiomalliin. Asukaslukupohjaista kustannusten kohdistamista ei voida pitää varsinaisena kustannuslaskennan menetelmänä ja se olettaa kuntalaisten palvelutarpeen vakioksi. Tässä tutkielmassa tutkitaan suoriteperusteisen kustannuslaskennan mahdollisuuksia ja esteitä kohdeorganisaation ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistamisessa.
Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkimuksessa haastateltiin kohdeorganisaation ensihoidosta ja taloushallinnosta vastaavia henkilöitä sekä verrokkiorganisaation ensihoidosta vastaavaa henkilöä puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelujen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisin kustannuslaskennan menetelmin ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistaminen jäsenkunnille voidaan tehdä. Haastatteluissa tuli esille useita esteitä suoriteperusteisen kustannuslaskennan käyttämiselle. Näitä kustannuslaskentamenetelmien käytön rajoitteita käsitellään tässä tutkielmassa Peter W. Robertsin ja Royston Greenwoodin (1997) rajoitetun tehokkuuden mallin avulla, jossa yhdistyy taloudellista näkökulmaa, kilpailua korostava transaktiokustannusteoria ja kognitiivisia, normatiivisia tekijöitä painottava institutionaalinen teoria.
Rajoitetun tehokkuuden malli kuvaa hyvin ensihoidon kustannuslaskennan tilaa tutkimuksen kohdeorganisaatiossa. Tavoitellaan hyväksyttävää tehokkuuden tasoa, mihin rajoitteet huomioiden on mahdollista päästä. Haastattelujen perusteella voidaan todeta samankokoisten organisaatioiden toimintamallien muodostuneen samankaltaisiksi. Kapitaatiopohjainen kustannusten kohdistamistapa on otettu melko itsestään selvänä, jolloin vaihtoehtoisia toimintatapoja ei juurikaan pohdittu. Kohdeorganisaatiossa suoriteperusteiselle kustannusten kohdistamiselle asettivat rajoitteita monet toiminnalliset tekijät: ensihoidon toimintaan kuuluva suuri valmiuden määrä, tietojärjestelmien taso, etenkin kustannusten kohdistamiseen tarvittavan tiedon hajanaisuus ja puutteellisuus. Haastattelujen perusteella suoriteperusteisen kustannuslaskennan uskottaisiin lisäävään kohdeorganisaatiossa kustannusten läpinäkyvyyttä, kustannustietämystä ja kustannusten kohdistamisen tasapuolisuutta. Edelleen kustannuslaskennan keskeisiä ongelmia tämänkin tutkimuksen haastateltavien mielestä ovat kohdistusongelma, suuri työmäärä ja tietojärjestelmien keskinäisen integraation puute.
Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkimuksessa haastateltiin kohdeorganisaation ensihoidosta ja taloushallinnosta vastaavia henkilöitä sekä verrokkiorganisaation ensihoidosta vastaavaa henkilöä puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelujen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisin kustannuslaskennan menetelmin ensihoitopalvelujen kustannusten kohdistaminen jäsenkunnille voidaan tehdä. Haastatteluissa tuli esille useita esteitä suoriteperusteisen kustannuslaskennan käyttämiselle. Näitä kustannuslaskentamenetelmien käytön rajoitteita käsitellään tässä tutkielmassa Peter W. Robertsin ja Royston Greenwoodin (1997) rajoitetun tehokkuuden mallin avulla, jossa yhdistyy taloudellista näkökulmaa, kilpailua korostava transaktiokustannusteoria ja kognitiivisia, normatiivisia tekijöitä painottava institutionaalinen teoria.
Rajoitetun tehokkuuden malli kuvaa hyvin ensihoidon kustannuslaskennan tilaa tutkimuksen kohdeorganisaatiossa. Tavoitellaan hyväksyttävää tehokkuuden tasoa, mihin rajoitteet huomioiden on mahdollista päästä. Haastattelujen perusteella voidaan todeta samankokoisten organisaatioiden toimintamallien muodostuneen samankaltaisiksi. Kapitaatiopohjainen kustannusten kohdistamistapa on otettu melko itsestään selvänä, jolloin vaihtoehtoisia toimintatapoja ei juurikaan pohdittu. Kohdeorganisaatiossa suoriteperusteiselle kustannusten kohdistamiselle asettivat rajoitteita monet toiminnalliset tekijät: ensihoidon toimintaan kuuluva suuri valmiuden määrä, tietojärjestelmien taso, etenkin kustannusten kohdistamiseen tarvittavan tiedon hajanaisuus ja puutteellisuus. Haastattelujen perusteella suoriteperusteisen kustannuslaskennan uskottaisiin lisäävään kohdeorganisaatiossa kustannusten läpinäkyvyyttä, kustannustietämystä ja kustannusten kohdistamisen tasapuolisuutta. Edelleen kustannuslaskennan keskeisiä ongelmia tämänkin tutkimuksen haastateltavien mielestä ovat kohdistusongelma, suuri työmäärä ja tietojärjestelmien keskinäisen integraation puute.