Cardiovascular risk factors and cardiovascular risk prediction from childhood to adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study
Nuotio, Joel (2017-05-12)
Cardiovascular risk factors and cardiovascular risk prediction from childhood to adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study
Nuotio, Joel
(12.05.2017)
Annales Universitatis Turkuensis D 1287 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6835-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6835-0
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Background: In the late 1960s, Finland had the world’s highest coronary heart disease mortality. Atherosclerosis has its roots in childhood. Childhood risk factors are associated with risk factors in adulthood that predict arterial changes, surrogate markers for atherosclerosis. Since the 1960s, coronary heart disease mortality has decreased over 80%. Over two thirds of the reduction in mortality can be explained by change in risk factor levels. Nevertheless, atherosclerotic cardiovascular diseases are still the leading cause of death and disability in Finland and worldwide.
Aims: The aims of this thesis were to: study risk factor levels and their changes in Finnish adult population; investigate how many childhood measurements of lipids and blood pressure are needed to optimize the prediction of adult risk factor levels and arterial changes; and determine if adding information on genetic variants to child lipid levels improves prediction of adulthood dyslipidemia.
Participants and methods: This thesis uses data from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study, a prospective cohort of Finnish children initiated in 1980. Over 31 years, cardiovascular risk factors were measured from participants at several follow-ups. In the most recent follow-up performed in 2011, 57% of the original study population participated.
Results: In 2011, the previously observed favorable trends in cholesterol levels had leveled off and over one-third of participants had prediabetes. Two lipid and blood pressure measures in childhood significantly improved prediction of adult dyslipidemia and hypertension over one measurement. Use of genetic risk score approach combined to traditional risk factors significantly enhanced the prediction of adulthood dyslipidemia over conventional childhood risk factors.
Conclusions: Favorable trends in cardiovascular risk factor levels appear to be leveling off in Finland. At least two measures of blood pressure and lipids should be used in childhood assessment for future cardiovascular disease risk. Genetic information can help identify children at risk for adult dyslipidemia. Valtimotaudin riskitekijät ja niiden ennustaminen lapsuuden havaintojen perusteella (LASERI-tutkimus)
Tausta: Suomessa oli 1960-luvulla maailman korkein sepelvaltimotautikuolleisuus. Valtimotauti alkaa lapsuudessa. Lapsuuden riskitekijät ovat yhteydessä aikuisiän riskitekijöihin, jotka taas ennustavat valtimomuutoksia. Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut Suomessa yli 80 %:lla 1960-luvulta lähtien. Yli kaksi kolmasosaa kuolleisuuden vähentymisestä selittyy riskitekijätasojen muutoksilla. Valtimotauti on yhä yleisin kuolinsyy sekä toimintakyvyn menetyksen aiheuttaja Suomessa ja maailmalla.
Tavoite: Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia valtimotaudin riskitekijätasoja ja niiden muutoksia suomalaisessa aikuisväestössä. Toisena tavoitteena on ollut selvittää, kuinka monella lapsuuden aikaisella kolesteroli- tai verenpainemittauksella voidaan tehokkaasti ennustaa aikuisiän riskitekijätasoja ja valtimomuutoksia, sekä tutkia parantaako geneettinen tieto aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ennustamista.
Menetelmät: Väitöskirjatutkimus on osa vuonna 1980 aloitettua Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) – seurantatutkimusta. Koko tutkimuksen ajan tutkittavilta on mitattu sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kattavasti. Vuonna 2011, yli 30 vuoden seurannan jälkeen, oli mukana edelleen 57 % alkuperäisestä tutkimusväestöstä.
Tulokset: Vuonna 2011 todettiin vuosikymmeniä jatkuneen myönteisen trendin veren kolesteroliarvoissa tasoittuneen. Lisäksi kolmanneksella väestöstä oli diabeteksen esiaste. Kahdella lapsuuden aikaisella mittauksella saatiin luotettava ennuste aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä ja kohonneesta verenpaineesta, kolmannesta mittauksesta saatava hyöty jäi vaatimattomaksi. Geneettinen tieto alttiudesta rasva-aineenvaihdunnan häiriöille paransi merkittävästi aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ennustamisen tarkkuutta.
Johtopäätökset: Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijätasojen myönteinen kehitys näyttää tasoittuvan. Lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta. Geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsena henkilöt, joilla on kohonnut riski rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin aikuisena.
Aims: The aims of this thesis were to: study risk factor levels and their changes in Finnish adult population; investigate how many childhood measurements of lipids and blood pressure are needed to optimize the prediction of adult risk factor levels and arterial changes; and determine if adding information on genetic variants to child lipid levels improves prediction of adulthood dyslipidemia.
Participants and methods: This thesis uses data from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study, a prospective cohort of Finnish children initiated in 1980. Over 31 years, cardiovascular risk factors were measured from participants at several follow-ups. In the most recent follow-up performed in 2011, 57% of the original study population participated.
Results: In 2011, the previously observed favorable trends in cholesterol levels had leveled off and over one-third of participants had prediabetes. Two lipid and blood pressure measures in childhood significantly improved prediction of adult dyslipidemia and hypertension over one measurement. Use of genetic risk score approach combined to traditional risk factors significantly enhanced the prediction of adulthood dyslipidemia over conventional childhood risk factors.
Conclusions: Favorable trends in cardiovascular risk factor levels appear to be leveling off in Finland. At least two measures of blood pressure and lipids should be used in childhood assessment for future cardiovascular disease risk. Genetic information can help identify children at risk for adult dyslipidemia.
Tausta: Suomessa oli 1960-luvulla maailman korkein sepelvaltimotautikuolleisuus. Valtimotauti alkaa lapsuudessa. Lapsuuden riskitekijät ovat yhteydessä aikuisiän riskitekijöihin, jotka taas ennustavat valtimomuutoksia. Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut Suomessa yli 80 %:lla 1960-luvulta lähtien. Yli kaksi kolmasosaa kuolleisuuden vähentymisestä selittyy riskitekijätasojen muutoksilla. Valtimotauti on yhä yleisin kuolinsyy sekä toimintakyvyn menetyksen aiheuttaja Suomessa ja maailmalla.
Tavoite: Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia valtimotaudin riskitekijätasoja ja niiden muutoksia suomalaisessa aikuisväestössä. Toisena tavoitteena on ollut selvittää, kuinka monella lapsuuden aikaisella kolesteroli- tai verenpainemittauksella voidaan tehokkaasti ennustaa aikuisiän riskitekijätasoja ja valtimomuutoksia, sekä tutkia parantaako geneettinen tieto aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ennustamista.
Menetelmät: Väitöskirjatutkimus on osa vuonna 1980 aloitettua Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) – seurantatutkimusta. Koko tutkimuksen ajan tutkittavilta on mitattu sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kattavasti. Vuonna 2011, yli 30 vuoden seurannan jälkeen, oli mukana edelleen 57 % alkuperäisestä tutkimusväestöstä.
Tulokset: Vuonna 2011 todettiin vuosikymmeniä jatkuneen myönteisen trendin veren kolesteroliarvoissa tasoittuneen. Lisäksi kolmanneksella väestöstä oli diabeteksen esiaste. Kahdella lapsuuden aikaisella mittauksella saatiin luotettava ennuste aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä ja kohonneesta verenpaineesta, kolmannesta mittauksesta saatava hyöty jäi vaatimattomaksi. Geneettinen tieto alttiudesta rasva-aineenvaihdunnan häiriöille paransi merkittävästi aikuisiän rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ennustamisen tarkkuutta.
Johtopäätökset: Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijätasojen myönteinen kehitys näyttää tasoittuvan. Lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta. Geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsena henkilöt, joilla on kohonnut riski rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin aikuisena.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]