Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vaikuttavuuden arviointi
Koskela, Kirsi (2017-05-02)
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vaikuttavuuden arviointi
Koskela, Kirsi
(02.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomessa on 156 valtioneuvoston periaatepäätöksellä valittua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Vuosina 2010–2014 Suomessa toteutettiin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja maisemanähtävyyksien päivitysinventointi. Päivitysinventoinnin tavoitteena oli tarkistaa maisema-alueiden kohdevalikoima, alueiden rajaukset sekä arvoluokat vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon ohjausjärjestelmiä. Nykyiset voimassa olevat 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta on valittu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vaikuttavuutta. Tavoitteeni oli selvittää saavutettiinko päivitysinventoinnille asetetut tavoitteet ja toteutuiko prosessi niin kuin sen oli suunniteltu toteutuvan. Lisäksi halusin selvittää miten päivityksen taustalla ja lähtökohtina olleet maisemaan ja maisemanhoitoon liittyneet toimintakentän muutokset huomioitiin inventoinnin toteutuksessa.
Laadin tarkastelua varten ohjelmateorian päivitysinventoinnin toteutuksesta voidakseni selvittää kohta kohdalta miten inventointi käytännössä toteutettiin. Tarkastelussa ohjelmateoria jakaantuu kolmeen laajempaan osa-alueeseen: kontekstiin, mekanismiin ja tuloksiin. Tutkimukseni kuitenkin keskittyi vain kontekstin ja mekanismin tarkasteluun, sillä päivitysinventointi ei ole vielä kokonaisuutena valmis. Tutkimusaineistoni koostui päivitysinventointia koskevasta kirjallisesta aineistosta, jota lähestyin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni mukaan inventoinnille asetetut tavoitteet saavutettiin suunnitellusti siltä osin, että kohdevalikoima, rajaukset ja arvoluokat tarkistettiin. Uusia ehdotuksia valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja maisemanähtävyyksiksi on 183. Sen sijaan päivitysinventoinnissa ei kaikilta osin huomioitu lähtökohtana olleita toimintakentän muutoksia. Vähäiselle huomiolle jäi ennen kaikkea osallisten huomiointi ja mahdollisuus vaikuttaa kohdevalintoihin sekä maisemaan liittyvät kokemuksellisuuden ja sosiaalisuuden ulottuvuudet.
Tulevaisuuden kannalta maiseman inventoinnin menetelmiä ja toimintatapoja tulisi kehittää niin, että myös muut kuin viranomaistahon toimijat pääsevät määrittelemään sen mikä on tärkeää ja millä kriteereillä arvotusta tehdään. Näin pääsemme reagoimaan yhteiskunnan muutokseen ja muuttuneeseen käsitysmaailmaan siitä, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteutamme suojelua kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vaikuttavuutta. Tavoitteeni oli selvittää saavutettiinko päivitysinventoinnille asetetut tavoitteet ja toteutuiko prosessi niin kuin sen oli suunniteltu toteutuvan. Lisäksi halusin selvittää miten päivityksen taustalla ja lähtökohtina olleet maisemaan ja maisemanhoitoon liittyneet toimintakentän muutokset huomioitiin inventoinnin toteutuksessa.
Laadin tarkastelua varten ohjelmateorian päivitysinventoinnin toteutuksesta voidakseni selvittää kohta kohdalta miten inventointi käytännössä toteutettiin. Tarkastelussa ohjelmateoria jakaantuu kolmeen laajempaan osa-alueeseen: kontekstiin, mekanismiin ja tuloksiin. Tutkimukseni kuitenkin keskittyi vain kontekstin ja mekanismin tarkasteluun, sillä päivitysinventointi ei ole vielä kokonaisuutena valmis. Tutkimusaineistoni koostui päivitysinventointia koskevasta kirjallisesta aineistosta, jota lähestyin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni mukaan inventoinnille asetetut tavoitteet saavutettiin suunnitellusti siltä osin, että kohdevalikoima, rajaukset ja arvoluokat tarkistettiin. Uusia ehdotuksia valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja maisemanähtävyyksiksi on 183. Sen sijaan päivitysinventoinnissa ei kaikilta osin huomioitu lähtökohtana olleita toimintakentän muutoksia. Vähäiselle huomiolle jäi ennen kaikkea osallisten huomiointi ja mahdollisuus vaikuttaa kohdevalintoihin sekä maisemaan liittyvät kokemuksellisuuden ja sosiaalisuuden ulottuvuudet.
Tulevaisuuden kannalta maiseman inventoinnin menetelmiä ja toimintatapoja tulisi kehittää niin, että myös muut kuin viranomaistahon toimijat pääsevät määrittelemään sen mikä on tärkeää ja millä kriteereillä arvotusta tehdään. Näin pääsemme reagoimaan yhteiskunnan muutokseen ja muuttuneeseen käsitysmaailmaan siitä, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteutamme suojelua kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.