Tapaustutkimus kaksikielisen (ruotsi-suomi) afaattisen henkilön kielellisestä profiilista ja nimeämisestä kahdella kielellä
Wardi, Johanna (2017-05-08)
Tapaustutkimus kaksikielisen (ruotsi-suomi) afaattisen henkilön kielellisestä profiilista ja nimeämisestä kahdella kielellä
Wardi, Johanna
(08.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista kaksikielisen (ruotsi-suomi) afaattisen henkilön suoriutuminen on erilaisissa kielellisissä tehtävissä ja tuleeko hänen kielten välisessä suoriutumisessaan esiin eroja. Lisäksi erityistarkastelun kohteena oli tutkittavan tekemien nimeämisvirheiden määrä ja laatu. Kaksikielisten afaattisten henkilöiden kielellistä suoriutumista on maailmalla tutkittu jonkin verran, mutta suomen kielellä kattavaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Suomenkielisten tutkiminen on suomalaisten asiakkaiden kannalta tärkeää, koska kansainvälisiä tutkimustuloksia ei suoraan voi yleistää suomenkieleen muun muassa kielten rakenteisiin ja pragmatiikkaan liittyvien erojen takia.
Tutkielma oli tapaustutkimus, jossa tutkittavana oli 52-vuotias nainen, jonka L1-kielenä oli ruotsi ja L2-kielenä suomi. Tutkimusta aloitettaessa hänen aivoinfarktiin sairastumisestaan ja siihen liittyvän afasian alkamisesta oli kulunut noin kolme kuukautta. Tutkimus sisälsi 5 tutkimuskertaa, joiden aikana tutkittava suoritti kielellisiä tehtäviä Turun yliopistolla kevään 2016 aikana, noin tunnin ajan kullakin kerralla. Arviointimenetelminä tutkimuksessa käytettiin Bilingual aphasia testiä (BAT), Bostonin nimentätestiä sekä Toimintonimeämistestiä.
Tuloksista ilmenee, että tutkittava ylsi useimmissa BAT-testin osatehtävissä kummallakin kielellä lähelle tehtävien enimmäispistemäärää ja yleinen kielellinen profiili oli hyvin samankaltainen kielten välillä. Jos kielten välillä tuli eroa suoriutumisessa, se tuli yleensä L1-kielen eduksi, lukuun ottamatta muutamaa osatehtävää ja Toimintonimeämistestiä, joista tutkittava suoriutui absoluuttisia pistemääriä vertailtaessa paremmin L2-kielellä. Bostonin nimentätesti ja Toimintonimeämistesti toivat esiin selkeitä haasteita nimeämisessä kummallakin kielellä. Nimeämisprofiili oli kuitenkin samankaltainen eri kielillä. Tutkittavan tekemistä nimeämisvirheistä yleisimmät olivat kiertoilmaukset kummallakin kielellä, semanttiset virheet ja L1-kielelellä vastaaminen L2-kielellä testatessa.
Tulokset viittaavat kielellisen prosessoinnin hitauteen sekä heikentyneeseen muistikapasiteettiin. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että puheen pintasujuvuudesta huolimatta voivat nimeämisen haasteet olla selvät. Tutkimus tuo tietoa siitä millaista afaattisen kaksikielisen henkilön kielellinen suoriutuminen voi esimerkiksi olla juuri kieliparilla ruotsi-suomi.
Tutkielma oli tapaustutkimus, jossa tutkittavana oli 52-vuotias nainen, jonka L1-kielenä oli ruotsi ja L2-kielenä suomi. Tutkimusta aloitettaessa hänen aivoinfarktiin sairastumisestaan ja siihen liittyvän afasian alkamisesta oli kulunut noin kolme kuukautta. Tutkimus sisälsi 5 tutkimuskertaa, joiden aikana tutkittava suoritti kielellisiä tehtäviä Turun yliopistolla kevään 2016 aikana, noin tunnin ajan kullakin kerralla. Arviointimenetelminä tutkimuksessa käytettiin Bilingual aphasia testiä (BAT), Bostonin nimentätestiä sekä Toimintonimeämistestiä.
Tuloksista ilmenee, että tutkittava ylsi useimmissa BAT-testin osatehtävissä kummallakin kielellä lähelle tehtävien enimmäispistemäärää ja yleinen kielellinen profiili oli hyvin samankaltainen kielten välillä. Jos kielten välillä tuli eroa suoriutumisessa, se tuli yleensä L1-kielen eduksi, lukuun ottamatta muutamaa osatehtävää ja Toimintonimeämistestiä, joista tutkittava suoriutui absoluuttisia pistemääriä vertailtaessa paremmin L2-kielellä. Bostonin nimentätesti ja Toimintonimeämistesti toivat esiin selkeitä haasteita nimeämisessä kummallakin kielellä. Nimeämisprofiili oli kuitenkin samankaltainen eri kielillä. Tutkittavan tekemistä nimeämisvirheistä yleisimmät olivat kiertoilmaukset kummallakin kielellä, semanttiset virheet ja L1-kielelellä vastaaminen L2-kielellä testatessa.
Tulokset viittaavat kielellisen prosessoinnin hitauteen sekä heikentyneeseen muistikapasiteettiin. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että puheen pintasujuvuudesta huolimatta voivat nimeämisen haasteet olla selvät. Tutkimus tuo tietoa siitä millaista afaattisen kaksikielisen henkilön kielellinen suoriutuminen voi esimerkiksi olla juuri kieliparilla ruotsi-suomi.