"Takkatulen lämmöstä maailman myrskyihin" – Sukupuoli ja toiminnan tilat Louisa M. Alcottin, Susan Coolidgen ja L.M. Montgomeryn tyttökirjojen Pohjois-Amerikassa 1860-luvulta 1920-luvulle
Rintee, Marketta (2017-05-09)
"Takkatulen lämmöstä maailman myrskyihin" – Sukupuoli ja toiminnan tilat Louisa M. Alcottin, Susan Coolidgen ja L.M. Montgomeryn tyttökirjojen Pohjois-Amerikassa 1860-luvulta 1920-luvulle
Rintee, Marketta
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat naiseuden representaatiot, naisen toimijuus ja toiminnan tilat kolmen kirjailijan, yhdysvaltalaisten Louisa M. Alcottin (1832–1888) ja Susan Coolidgen (1835–1905) sekä kanadalaisen L.M. Montgomeryn (1874–1942) klassikon maineen saaneissa tyttökirjoissa. Tutkin aihetta näkökulmanani sukupuolihistoria ja kirjojen kuvaama miljöö, "naisen paikka", sekä kirjojen tytöille ja naisille tarjoutuvat mahdollisuudet toimijuuteen heitä ympäröivissä ja heille avautuvissa tiloissa.
Pääkysymyksiäni on, voiko klassisten tyttökirjojen avulla jäljittää naisen historiassa ja naiseuden ja sukupuolen määrittymisestä esitetyissä käsityksissä tapahtuneita muutoksia 1860-luvulta 1920-luvulle siirryttäessä. Kohteenani on myös individuaalisen subjektin eli kunkin kirjailijan tapa reagoida ympäröivän kulttuurikontekstin aatteisiin, arvostuksiin ja konventioihin. Tutkielmani viitekehyksenä on erityisesti aikakauden kulttuurikontekstissa esiintyneet kolme naistyyppiä: ns. "aito eli oikea nainen", naisasianainen ja "uusi nainen". Lähestyn aihettani ensin kirjoissa kuvattujen tyttöjen kasvatuksen eli tytöille kasvatuksessa tarjottujen naiseuden mallien kautta. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan kirjoissa kuvattuja miljöitä naisen toiminnan tiloina. Naisen toimijuutta tarkastellessani keskeisenä kohteenani ovat kirjoissa kuvatut tyttöjen ja naisten mahdollisuudet toimia kodin ulkopuolisessa yhteiskunnassa, julkisessa maailmassa, ja etenkin kirjoissa kuvatut naisten mahdollisuudet opiskeluun ja kodin ulkopuoliseen palkkatyöhön. Tarkastelukohteenani on myös Louisa M. Alcottin, L.M. Montgomeryn ja Susan Coolidgen oma asema aikansa naiskirjailijoina.
Tutkielman lähteinä ovat kirjailijoiden keskeisin nuortenkirjatuotanto: Louisa M. Alcottin Pikku naisia, sen kolme jatko-osaa ja kolme muuta tyttökirjaklassikkoa, Susan Coolidgen viisiosainen Katy-sarja sekä L.M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet ja viisi sen jatko-osaa sekä kolmiosainen Runotyttö-sarja. Tutkimuskirjallisuudeksi on kulttuurihistoriantutkimusten, lähinnä ajanjakson naisen ja lapsen historian ja sukupuolijärjestelmän tutkimusten ohella valikoitunut runsaasti kirjallisuudentutkimusta, jonka kohteena ovat joko rajautuneesti yksittäiset kirjailijat ja heidän tuotantonsa tai laajemmin lasten- ja nuortenkirjat, etenkin sukupuolittuneet nuortenkirjat eli tyttökirjat.
Tutkielmani yksi lähtökohta on ollut myös polemisointi joissakin varhaisemmissa, lähinnä 1960- ja 1970-luvuilla sekä 1980-luvun alkupuoliskolla ilmestyneissä nuortenkirjallisuudentutkimuksissa ja kirjallisuuskritiikissä esitettyjä käsityksiä vastaan. Tutkielmassani väitän, että näissä tutkimuksissa tyttökirjoihin kohdistettu kritiikki samoin kuin jo aiemmin esiintynyt ns. tyttökirjallisuuden ja naiskirjallisuuden heikko arvostus ja kritisointi on sukupuolittunutta: kirjojen arvon ovat määrittäneet niiden aiheet ja niissä kuvatut miljööt, joita ei ole katsottu kirjallisesti arvokkaiksi ja tutkimuskohteina tärkeiksi.
Pääkysymyksiäni on, voiko klassisten tyttökirjojen avulla jäljittää naisen historiassa ja naiseuden ja sukupuolen määrittymisestä esitetyissä käsityksissä tapahtuneita muutoksia 1860-luvulta 1920-luvulle siirryttäessä. Kohteenani on myös individuaalisen subjektin eli kunkin kirjailijan tapa reagoida ympäröivän kulttuurikontekstin aatteisiin, arvostuksiin ja konventioihin. Tutkielmani viitekehyksenä on erityisesti aikakauden kulttuurikontekstissa esiintyneet kolme naistyyppiä: ns. "aito eli oikea nainen", naisasianainen ja "uusi nainen". Lähestyn aihettani ensin kirjoissa kuvattujen tyttöjen kasvatuksen eli tytöille kasvatuksessa tarjottujen naiseuden mallien kautta. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan kirjoissa kuvattuja miljöitä naisen toiminnan tiloina. Naisen toimijuutta tarkastellessani keskeisenä kohteenani ovat kirjoissa kuvatut tyttöjen ja naisten mahdollisuudet toimia kodin ulkopuolisessa yhteiskunnassa, julkisessa maailmassa, ja etenkin kirjoissa kuvatut naisten mahdollisuudet opiskeluun ja kodin ulkopuoliseen palkkatyöhön. Tarkastelukohteenani on myös Louisa M. Alcottin, L.M. Montgomeryn ja Susan Coolidgen oma asema aikansa naiskirjailijoina.
Tutkielman lähteinä ovat kirjailijoiden keskeisin nuortenkirjatuotanto: Louisa M. Alcottin Pikku naisia, sen kolme jatko-osaa ja kolme muuta tyttökirjaklassikkoa, Susan Coolidgen viisiosainen Katy-sarja sekä L.M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet ja viisi sen jatko-osaa sekä kolmiosainen Runotyttö-sarja. Tutkimuskirjallisuudeksi on kulttuurihistoriantutkimusten, lähinnä ajanjakson naisen ja lapsen historian ja sukupuolijärjestelmän tutkimusten ohella valikoitunut runsaasti kirjallisuudentutkimusta, jonka kohteena ovat joko rajautuneesti yksittäiset kirjailijat ja heidän tuotantonsa tai laajemmin lasten- ja nuortenkirjat, etenkin sukupuolittuneet nuortenkirjat eli tyttökirjat.
Tutkielmani yksi lähtökohta on ollut myös polemisointi joissakin varhaisemmissa, lähinnä 1960- ja 1970-luvuilla sekä 1980-luvun alkupuoliskolla ilmestyneissä nuortenkirjallisuudentutkimuksissa ja kirjallisuuskritiikissä esitettyjä käsityksiä vastaan. Tutkielmassani väitän, että näissä tutkimuksissa tyttökirjoihin kohdistettu kritiikki samoin kuin jo aiemmin esiintynyt ns. tyttökirjallisuuden ja naiskirjallisuuden heikko arvostus ja kritisointi on sukupuolittunutta: kirjojen arvon ovat määrittäneet niiden aiheet ja niissä kuvatut miljööt, joita ei ole katsottu kirjallisesti arvokkaiksi ja tutkimuskohteina tärkeiksi.