Mikä musiikin opettamisessa on haastavaa? Musiikin opettaminen luokanopettajaopiskelijoiden silmin
Tuominen, Tytti (2017-05-09)
Mikä musiikin opettamisessa on haastavaa? Musiikin opettaminen luokanopettajaopiskelijoiden silmin
Tuominen, Tytti
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitkä asiat luokanopettajaopiskelijat kokevat haastaviksi musiikin opetuksessa ja millaisia keinoja heillä on selviytyä näistä haasteista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten luokanopettajaopiskelijat arvioivat oman pystyvyytensä opettaa musiikkia perusopetuksen luokilla 1–6.
Tutkielman johdannossa käsitellään yleisesti musiikin opettamista ja musiikinopettajuutta, minäpystyvyyttä ja sen osa-alueita, minäkäsitystä, musiikillista minäkäsitystä sekä opetuksen hallintaan liittyviä coping- eli hallintakeinoja. Lisäksi minäpystyvyyden ja coping-keinojen luvuissa syvennytään vielä erikseen opettajan minäpystyvyyteen ja coping-keinoihin.
Aineistonkeruumenetelmänä tässä laadullisessa tutkimuksessa on käytetty STR- tutkimusmenetelmää, jonka kohderyhmänä oli kahdeksan 2. vuosikurssin luokanopettajaopiskelijaa. Aineistoon kuvattiin kolme opiskelijoiden pitämää musiikin tuntia, joiden pohjalta tehtiin kaksi kolmen henkilön ryhmähaastattelua sekä yksi parihaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin, aineisto litteroitiin ja analysoitiin taustatietolomakkeesta saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi opiskelijat täyttivät Webropol- lomakkeella tehdyn taustatietokyselyn omista musiikin taidoistaan sekä kiinnostuksestaan musiikin opettamista kohtaan.
Tutkimuksesta selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat haasteellisena oman aineenhallinnan puutteen, soitinopetuksen sekä opetusharjoittelusta syntyvän ulkoisen paineen. He kuitenkin selviytyivät musiikin tunnin haasteista hyvällä etukäteissuunnittelulla, korvaamalla soitinopetusta nauhurilla tai tukeutumalla oppilaisiin ja muihin luokassa oleviin opettajiin. Kaikki opiskelijat arvioivat, että olisivat pystyneet selviytymään musiikin tunnista yksin, mutta suurin osa (n=7) ei opettaisi mielellään musiikkia tulevaisuudessa.
Opettajien minäpystyvyyden ja opettamisen haasteiden tutkiminen on aina tärkeää, sillä vain siten voidaan kehittää opettamista, kun vahvuudet ja heikkoudet pystytään tiedostamaan. Tällöin voidaan kehittyä parhaiten opettajina, joka on tässä muuttuvassa maailmassa välttämätöntä.
Tutkielman johdannossa käsitellään yleisesti musiikin opettamista ja musiikinopettajuutta, minäpystyvyyttä ja sen osa-alueita, minäkäsitystä, musiikillista minäkäsitystä sekä opetuksen hallintaan liittyviä coping- eli hallintakeinoja. Lisäksi minäpystyvyyden ja coping-keinojen luvuissa syvennytään vielä erikseen opettajan minäpystyvyyteen ja coping-keinoihin.
Aineistonkeruumenetelmänä tässä laadullisessa tutkimuksessa on käytetty STR- tutkimusmenetelmää, jonka kohderyhmänä oli kahdeksan 2. vuosikurssin luokanopettajaopiskelijaa. Aineistoon kuvattiin kolme opiskelijoiden pitämää musiikin tuntia, joiden pohjalta tehtiin kaksi kolmen henkilön ryhmähaastattelua sekä yksi parihaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin, aineisto litteroitiin ja analysoitiin taustatietolomakkeesta saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi opiskelijat täyttivät Webropol- lomakkeella tehdyn taustatietokyselyn omista musiikin taidoistaan sekä kiinnostuksestaan musiikin opettamista kohtaan.
Tutkimuksesta selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat haasteellisena oman aineenhallinnan puutteen, soitinopetuksen sekä opetusharjoittelusta syntyvän ulkoisen paineen. He kuitenkin selviytyivät musiikin tunnin haasteista hyvällä etukäteissuunnittelulla, korvaamalla soitinopetusta nauhurilla tai tukeutumalla oppilaisiin ja muihin luokassa oleviin opettajiin. Kaikki opiskelijat arvioivat, että olisivat pystyneet selviytymään musiikin tunnista yksin, mutta suurin osa (n=7) ei opettaisi mielellään musiikkia tulevaisuudessa.
Opettajien minäpystyvyyden ja opettamisen haasteiden tutkiminen on aina tärkeää, sillä vain siten voidaan kehittää opettamista, kun vahvuudet ja heikkoudet pystytään tiedostamaan. Tällöin voidaan kehittyä parhaiten opettajina, joka on tässä muuttuvassa maailmassa välttämätöntä.