Ajatella! – Ajattelutaitoja alakoulussa: Ajattelutaitoja kehittävät tehtävätyypit ja niiden edustus neljännen luokan eri oppiaineiden oppikirjoissa
Malka, Emmiina (2017-05-09)
Ajatella! – Ajattelutaitoja alakoulussa: Ajattelutaitoja kehittävät tehtävätyypit ja niiden edustus neljännen luokan eri oppiaineiden oppikirjoissa
Malka, Emmiina
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 nostetaan monilla tavoin esille ajattelutaidot osana opetusta, etenkin laaja-alaisen sisällön L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen yhteydessä. Ajattelutaito-opetuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia metakognitiivisille taidoille, siirtovaikutukselle, motivaatiolle, muistille ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Ajattelutaitojen opetus parantaa oppilaiden käsitystä itsestään oppijana ja antaa heille välineitä toimia ongelmanratkaisua tai vuorovaikutustaitoja edellyttävissä tilanteissa.
Ajattelutaitoja kehittävä opetus on syväsuuntautunutta ja tähtää opittavan asian ymmärtämiseen. Ajattelutaitoja voi opettaa, kunhan oppilaita tuetaan prosessissa ja heille tarjotaan erilaisia työvälineitä. Oppilaiden vastuu omasta oppimisestaan on suurempi ja heillä on myös valtaa vaikuttaa oman oppimisprosessinsa kulkuun. Opettajan rooli poikkeaa perinteisestä. Oppimisen arviointi kohdistuu laadullisesti koko oppimisprosessiin, eikä kykyyn muistaa ulkoa oppikirjan sisältöjä.
Tämä tutkimus on laadullinen, kaksivaiheinen tutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta, minkälaiset tehtävätyypit tukevat ajattelutaitojen kehittymistä. Tähän ongelmaan vastataan kirjallisuuden pohjalta. Toisessa vaiheessa haetaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinon tietoa siitä, missä määrin neljännen luokan eri oppiaineiden oppikirjoissa on ajattelutaitotehtäväluokkiin sopivia tehtäviä. Tässä vaiheessa analysoitiin yhteensä 12 neljännen luokan oppikirjaa kahdelta Suomen suurimmalta oppikirjakustantajalta. Edustettuina olivat äidinkielen, matematiikan ja ympäristötiedon uuden opetussuunnitelman mukaan päivitetyt oppikirjat, yhteensä 2400 tehtävällä.
Ajattelutaitotehtäväluokkia löydettiin yhteensä 6: määrittelyyn, vertailuun, keskusteluun, päättelyyn, mielipiteisiin ja luovuuteen perustuvat tehtävät. Alaluokkia oli yhteensä 21. Tehtäviä yhdistää se piirre, ettei niihin ole ennalta määrättyä oikeaa vastausta. Otantaan kuuluneista oppikirjojen tehtävistä yli puolet eivät kuuluneet ajattelutaitotehtäviin. Avoimia ajattelutaitotehtäviä oli noin 23 %. Eniten ajattelutaitotehtäviä löytyi äidinkielen oppikirjoista. Ajattelutaitotehtävistä luovien tehtävien luokkaan kuuluneita tehtäviä löytyi määrällisesti eniten. Tulokset herättävät pohdintaa siitä, onko opettajilla välineitä arvioida ja asettaa oppimateriaalille vaatimuksia.
Ajattelutaitoja kehittävä opetus on syväsuuntautunutta ja tähtää opittavan asian ymmärtämiseen. Ajattelutaitoja voi opettaa, kunhan oppilaita tuetaan prosessissa ja heille tarjotaan erilaisia työvälineitä. Oppilaiden vastuu omasta oppimisestaan on suurempi ja heillä on myös valtaa vaikuttaa oman oppimisprosessinsa kulkuun. Opettajan rooli poikkeaa perinteisestä. Oppimisen arviointi kohdistuu laadullisesti koko oppimisprosessiin, eikä kykyyn muistaa ulkoa oppikirjan sisältöjä.
Tämä tutkimus on laadullinen, kaksivaiheinen tutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta, minkälaiset tehtävätyypit tukevat ajattelutaitojen kehittymistä. Tähän ongelmaan vastataan kirjallisuuden pohjalta. Toisessa vaiheessa haetaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinon tietoa siitä, missä määrin neljännen luokan eri oppiaineiden oppikirjoissa on ajattelutaitotehtäväluokkiin sopivia tehtäviä. Tässä vaiheessa analysoitiin yhteensä 12 neljännen luokan oppikirjaa kahdelta Suomen suurimmalta oppikirjakustantajalta. Edustettuina olivat äidinkielen, matematiikan ja ympäristötiedon uuden opetussuunnitelman mukaan päivitetyt oppikirjat, yhteensä 2400 tehtävällä.
Ajattelutaitotehtäväluokkia löydettiin yhteensä 6: määrittelyyn, vertailuun, keskusteluun, päättelyyn, mielipiteisiin ja luovuuteen perustuvat tehtävät. Alaluokkia oli yhteensä 21. Tehtäviä yhdistää se piirre, ettei niihin ole ennalta määrättyä oikeaa vastausta. Otantaan kuuluneista oppikirjojen tehtävistä yli puolet eivät kuuluneet ajattelutaitotehtäviin. Avoimia ajattelutaitotehtäviä oli noin 23 %. Eniten ajattelutaitotehtäviä löytyi äidinkielen oppikirjoista. Ajattelutaitotehtävistä luovien tehtävien luokkaan kuuluneita tehtäviä löytyi määrällisesti eniten. Tulokset herättävät pohdintaa siitä, onko opettajilla välineitä arvioida ja asettaa oppimateriaalille vaatimuksia.