Kässästäkö läksyjä? Käsityön kotitehtävät tavoitteellisina oppimistehtävinä
Lasarenko, Dimitri; Lehtonen, Jyri (2017-05-09)
Kässästäkö läksyjä? Käsityön kotitehtävät tavoitteellisina oppimistehtävinä
Lasarenko, Dimitri
Lehtonen, Jyri
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perusopetuksessa toimivien opettajien käsityön kotitehtäville määrittelemiä sisältöjä ja tavoitteita. Opettajien määrittelemien sisältöjen ja tavoitteiden vastaavuutta verrattiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kansallisiin käsityön opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin. Tutkimus pyrki ymmärtämään opettajien kokemuksia käsityön kotitehtävien luonteesta tavoitteellisena opetustoimintana ja oppimistehtävinä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on esitelty tutkimuksen kannalta tärkeimmät termit, joita on käsityö ja kotitehtävät. Käsityön alle liittyy käsityön opetussuunnitelmat ja niiden muutokset suomalaisessa koululaitoksessa, käsityön- ja käsityön oppimisen luonne, sekä kokonainen käsityö. Kotitehtävät on määritelty kotitehtävien tarkoituksenmukaisuuden, kotitehtävien tehokkuuden ja kotitehtävien oppimistuloksiin vaikuttamisen kautta. Lopuksi on esitelty kotitehtävien mahdollisuuksia kokonaisen käsityön tukena.
Tutkimuksesta saatu uusi tieto pohjautuu pääosin opettajien kokemuksiin ja käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä. Tästä syystä tutkimusstrategiaksi valittiin fenomenologinen lähestymistapa. Kvalitatiivinen tutkimusote oli välttämättömyys pyrkimyksessä ymmärtää näitä opettajien kokemuksia ja niiden suhdetta tutkimustyön alkamisen aikana tulevaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Vastaajia tutkimukseen saatiin runsaasti (N=88). Vastauksista kävi ilmi, että opettajat käyttävät kotitehtäviä monipuolisesti oppimisen tukena. Annetut kotitehtävät jakautuivat laajasti erilaisten tehtävätyyppien alueelle. Tutkimuksesta käy ilmi, että opettajat eivät joko ole sisäistäneet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamia käsityön tavoitteita, tai niihin ei ole tutustuttu. Siitä huolimatta opettajien tietoisesti ja tiedostamatta kotitehtävilleen asettamat tavoitteet vastaavat hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamia tavoitteita.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on esitelty tutkimuksen kannalta tärkeimmät termit, joita on käsityö ja kotitehtävät. Käsityön alle liittyy käsityön opetussuunnitelmat ja niiden muutokset suomalaisessa koululaitoksessa, käsityön- ja käsityön oppimisen luonne, sekä kokonainen käsityö. Kotitehtävät on määritelty kotitehtävien tarkoituksenmukaisuuden, kotitehtävien tehokkuuden ja kotitehtävien oppimistuloksiin vaikuttamisen kautta. Lopuksi on esitelty kotitehtävien mahdollisuuksia kokonaisen käsityön tukena.
Tutkimuksesta saatu uusi tieto pohjautuu pääosin opettajien kokemuksiin ja käsityksiin tutkittavasta ilmiöstä. Tästä syystä tutkimusstrategiaksi valittiin fenomenologinen lähestymistapa. Kvalitatiivinen tutkimusote oli välttämättömyys pyrkimyksessä ymmärtää näitä opettajien kokemuksia ja niiden suhdetta tutkimustyön alkamisen aikana tulevaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Vastaajia tutkimukseen saatiin runsaasti (N=88). Vastauksista kävi ilmi, että opettajat käyttävät kotitehtäviä monipuolisesti oppimisen tukena. Annetut kotitehtävät jakautuivat laajasti erilaisten tehtävätyyppien alueelle. Tutkimuksesta käy ilmi, että opettajat eivät joko ole sisäistäneet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamia käsityön tavoitteita, tai niihin ei ole tutustuttu. Siitä huolimatta opettajien tietoisesti ja tiedostamatta kotitehtävilleen asettamat tavoitteet vastaavat hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamia tavoitteita.