Peruskoulun opettajat työrauhan ylläpitäjinä – Luokanopettajien ja aineenopettajien käsityksiä
Virtanen, Marja (2017-05-09)
Peruskoulun opettajat työrauhan ylläpitäjinä – Luokanopettajien ja aineenopettajien käsityksiä
Virtanen, Marja
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yksi opettajan työn merkittävimpiä osa-alueita on hyvän työrauhan luominen luokkaan ja ei-toivottavan käyttäytymisen ennakointi. Hyvä työrauha antaa perusedellytykset oppimiselle ja opettamiselle. Se myös edistää kouluviihtyvyyttä ja luokkayhteisön hyvinvointia. Tässä tutkielmassa selvitettiin, mitä keinoja peruskoulussa työskentelevät opettajat käyttävät ylläpitääkseen työrauhaa oppitunneilla. Aihetta lähestyttiin opetuksen, sääntöjen ja järjestyksen, vuorovaikutuksen sekä opettajan ominaisuuksien kautta, sillä niiden on havaittu olevan yhteydessä työrauhan säilymiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opettajien käsityksiä työrauhahäiriöiden syistä sekä vertailtiin luokanopettajien ja aineenopettajien näkemyksiä edellä mainittujen seikkojen osalta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevätlukukaudella 2016. Haastateltavina oli yhteensä 12 opettajaa kahdesta länsisuomalaisesta peruskoulusta. Heistä puolet oli luokanopettajia ja puolet aineenopettajia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien käsitykset työrauhan säilyttämisestä olivat valtaosin samankaltaisia. Etenkin opetus nähtiin merkittävänä keinona työrauhan ylläpitämisessä ja opettajat korostivatkin muun muassa huolellisen suunnittelun sekä oppitunnin alkuvaiheen merkitystä. Lisäksi tulokset paljastivat, että opettajien mielestä työrauhahäiriöiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Haastateltavat liittivät syyt seikkoihin, joihin he voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan (esimerkiksi opetus), mutta toisaalta myös oppilaista johtuvia syitä tuli ilmi. Luokanopettajat ja aineenopettajat selittivät häiriöitä osittain samankaltaisilla syillä, kuten opetuksellisilla puutteilla. Näkemyseroja ilmeni kuitenkin siinä, millaisiksi oppilaista johtuvat syyt miellettiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että opettajalla on merkittävä rooli luokan työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä. Erityisesti hyvin suunnitellun, laadukkaan ja kohderyhmälle sopivan opetuksen avulla voidaan välttää ja ennaltaehkäistä työrauhaongelmien muotoutumista. Opettajan toiminnan ja valintojen tulisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tähdätä siihen, että oppilaiden itsesäätelytaidot kehittyvät. Tulevissa tutkimuksissa aihepiiriä voisi lähestyä esimerkiksi oppilaiden näkökulmasta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevätlukukaudella 2016. Haastateltavina oli yhteensä 12 opettajaa kahdesta länsisuomalaisesta peruskoulusta. Heistä puolet oli luokanopettajia ja puolet aineenopettajia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien käsitykset työrauhan säilyttämisestä olivat valtaosin samankaltaisia. Etenkin opetus nähtiin merkittävänä keinona työrauhan ylläpitämisessä ja opettajat korostivatkin muun muassa huolellisen suunnittelun sekä oppitunnin alkuvaiheen merkitystä. Lisäksi tulokset paljastivat, että opettajien mielestä työrauhahäiriöiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Haastateltavat liittivät syyt seikkoihin, joihin he voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan (esimerkiksi opetus), mutta toisaalta myös oppilaista johtuvia syitä tuli ilmi. Luokanopettajat ja aineenopettajat selittivät häiriöitä osittain samankaltaisilla syillä, kuten opetuksellisilla puutteilla. Näkemyseroja ilmeni kuitenkin siinä, millaisiksi oppilaista johtuvat syyt miellettiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että opettajalla on merkittävä rooli luokan työrauhan rakentajana ja ylläpitäjänä. Erityisesti hyvin suunnitellun, laadukkaan ja kohderyhmälle sopivan opetuksen avulla voidaan välttää ja ennaltaehkäistä työrauhaongelmien muotoutumista. Opettajan toiminnan ja valintojen tulisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tähdätä siihen, että oppilaiden itsesäätelytaidot kehittyvät. Tulevissa tutkimuksissa aihepiiriä voisi lähestyä esimerkiksi oppilaiden näkökulmasta.