TOIMISTOTILARATKAISUT JA NIIDEN MUUTOS HENKILÖSTÖN KOKEMANA Case: Media-alan yritys
Lehtinen, Mari (2017-05-15)
TOIMISTOTILARATKAISUT JA NIIDEN MUUTOS HENKILÖSTÖN KOKEMANA Case: Media-alan yritys
Lehtinen, Mari
(15.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Organisaatioiden fyysisissä rakenteissa on viime vuosikymmenten aikana tapahtunut suuria muutoksia yhteiskunnallisten, taloudellisten ja tietoteknisten muutosten seurauksena. Samalla avokonttorit toimistotilaratkaisuina ovat yleistyneet ja sisätyöympäristön merkitys korostunut.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistotilojen muutosta henkilöstön kokemana. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille työntekijöiden kokemuksia, tunteita ja ajatuksia muutosprosessista sekä eri toimistotilaratkaisuista. Tilakokemusten lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan muutoskokemuksiin yhteydessä olevia tekijöitä ja niiden merkitystä. Muutoksen kokemuksellisuutta tarkastellaan organisaatiopsykologisesta näkökulmasta korostaen ihmisten läpikäymiä tunteita ja psykologista muutosprosessia sekä pohditaan niiden merkitystä psykologisiin sopimuksiin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka case-organisaationa on media-alan yritys. Empiirinen aineisto on kerätty puolen vuoden välein toteutetuilla kahdeksan henkilön puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Valitulla aineistonkeruumenetelmällä ja pitkittäistutkimuksella haluttiin tavoittaa syvällisesti haastateltavien tuntemukset ja tuoda esille ajan merkitys tutkittavaan ilmiöön. Tutkimusaineiston analysoinnissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jolloin analyysissä edettiin aluksi aineistolähtöisesti tuoden teoria myöhemmässä vaiheessa analyysiä ohjaavaksi.
Tutkimuksessa todettiin toimistotilojen muutoksessa kokemuksellisuuden näkökulmasta keskeisiksi tekijöiksi henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä tiedottaminen ja vuorovaikutus. Erityisasemaan nousee kuitenkin henkilöstön kuuntelu heidän koettujen työtilavaatimustensa suhteen. Toimistotilaratkaisuista työhuoneet arvioitiin keskittymistä vaativiin tehtäviin avokonttoriolosuhteita paremmin soveltuviksi. Niiden nähtiin myös tukevan spontaania kanssakäymistä. Avokonttoreiden suurimmiksi kielteisiksi piirteiksi osoittautuivat henkilökohtaisen tilan vähyys sekä visuaalisen- ja ääniyksityisyyden puute, joiden koettiin estävän varsinkin luottamukselliset keskustelut. Tottumisen myötä sisätyöympäristöstä aiheutuvien häiriöiden koettiin kuitenkin vähenevän. Yleinen sisätilatyytymättömyys esiintyi tutkimusaineistossa voimakkaampana suuressa avokonttorissa ja pienen avokonttorin havaittiin puolestaan tilaratkaisuna tukevan ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta. Toimistotilojen muutos ei tutkimuksen mukaan heijastukaan vain organisaation fyysisiin rakenteisiin ja työtilakokemuksiin, vaan muokkaa myös ihmisten välistä kommunikointia ja vuorovaikutusta sekä saattaa heijastua suhtautumiseen organisaatiota kohtaan ja osapuolten välisiin psykologisiin sopimuksiin.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistotilojen muutosta henkilöstön kokemana. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille työntekijöiden kokemuksia, tunteita ja ajatuksia muutosprosessista sekä eri toimistotilaratkaisuista. Tilakokemusten lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan muutoskokemuksiin yhteydessä olevia tekijöitä ja niiden merkitystä. Muutoksen kokemuksellisuutta tarkastellaan organisaatiopsykologisesta näkökulmasta korostaen ihmisten läpikäymiä tunteita ja psykologista muutosprosessia sekä pohditaan niiden merkitystä psykologisiin sopimuksiin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka case-organisaationa on media-alan yritys. Empiirinen aineisto on kerätty puolen vuoden välein toteutetuilla kahdeksan henkilön puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Valitulla aineistonkeruumenetelmällä ja pitkittäistutkimuksella haluttiin tavoittaa syvällisesti haastateltavien tuntemukset ja tuoda esille ajan merkitys tutkittavaan ilmiöön. Tutkimusaineiston analysoinnissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jolloin analyysissä edettiin aluksi aineistolähtöisesti tuoden teoria myöhemmässä vaiheessa analyysiä ohjaavaksi.
Tutkimuksessa todettiin toimistotilojen muutoksessa kokemuksellisuuden näkökulmasta keskeisiksi tekijöiksi henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä tiedottaminen ja vuorovaikutus. Erityisasemaan nousee kuitenkin henkilöstön kuuntelu heidän koettujen työtilavaatimustensa suhteen. Toimistotilaratkaisuista työhuoneet arvioitiin keskittymistä vaativiin tehtäviin avokonttoriolosuhteita paremmin soveltuviksi. Niiden nähtiin myös tukevan spontaania kanssakäymistä. Avokonttoreiden suurimmiksi kielteisiksi piirteiksi osoittautuivat henkilökohtaisen tilan vähyys sekä visuaalisen- ja ääniyksityisyyden puute, joiden koettiin estävän varsinkin luottamukselliset keskustelut. Tottumisen myötä sisätyöympäristöstä aiheutuvien häiriöiden koettiin kuitenkin vähenevän. Yleinen sisätilatyytymättömyys esiintyi tutkimusaineistossa voimakkaampana suuressa avokonttorissa ja pienen avokonttorin havaittiin puolestaan tilaratkaisuna tukevan ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta. Toimistotilojen muutos ei tutkimuksen mukaan heijastukaan vain organisaation fyysisiin rakenteisiin ja työtilakokemuksiin, vaan muokkaa myös ihmisten välistä kommunikointia ja vuorovaikutusta sekä saattaa heijastua suhtautumiseen organisaatiota kohtaan ja osapuolten välisiin psykologisiin sopimuksiin.