Ikääntyvä nainen Annan ja Kotilieden henkilöhaastatteluissa vuosina 2011 – 2012
Päiväläinen, Mirja (2017-05-16)
Ikääntyvä nainen Annan ja Kotilieden henkilöhaastatteluissa vuosina 2011 – 2012
Päiväläinen, Mirja
(16.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ikääntyvän naisen henkilökuvaa Annan ja Kotilieden haastatteluissa vuosina 2011 ja 2012. Aihetta lähestytään analysoimalla lehtien tekstejä laadullisen tutkimuksen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Judith Butlerin performatiivisuuden teoriaa, josta hyödynnän erityisesti näkemystä toisin toistamisesta. Toisin toistamisessa pyritään kumoamaan patriarkaaliseen ajatteluun perustuvaa ajatusta naisen toiseudesta.
Keskeisimpänä tutkimuskirjallisuuslähteenä käytän varhaisempia naistenlehtiä tutkineen Maija Töyryn väitöskirjaan perustuvaa teosta sekä Anna-lehden naisten haastatteluja tutkineen Erkka Railon väitöskirjaa. Ikääntyvän naisen ulkoiseen olemuksen analyysin apuna käytän Taina Kinnusen kauneuskirurgia käsittelevää kirjaa.
Tutkielma lähtee liikkeelle huipulta: tarkastelen aluksi ikääntyvää naista, joka esitetään osana yhteiskunnan valtarakenteita. Muuttuvan sukupuolisopimuksen mukaisesti Ikääntyvä nainen kuvataan voimakkaana itseään toteuttavana naisena. Toisena tarkastelun kohteena ovat ikääntyvän naisen henkilökohtaiseen elämänkaareen liittyvät kokemukset, kuten alkoholin käyttö ja alkoholiongelman vaikutus äidin ja lapsen suhteeseen sekä avioerokokemukset. Naisen alkoholismia tarkastellaan uudistuneen tasa-arvolain mukaisena selviytymistarinana. Laki on mahdollistanut naisen ja miehen hoitoon pääsyn samanarvoisina. Myös ikääntyneen naisen kokemukset avioerosta tulevat esiin haastatteluissa tyypillisesti selviytymistarinoina.
Ikääntyvä nainen kulttuurisen katseen alaisena on modernien populaarien naistenlehtien artikkeleissa toistuvasti esiin nouseva teema. Tutkielmani lopuksi pohdin, kuinka nainen asetetaan näennäisesti valinnan eteen, vaikka todellisuudessa itsensä huoltaminen saatetaan kokea tiedostettuna tai tiedostamattomana velvollisuutena. Haastatteluissa kertojat korostavat tyypillisesti niitä henkilökohtaisia etuja, joita kokevat saavansa ulkoisesta olemuksestaan huolehtimisesta.
Keskeisimpänä tutkimuskirjallisuuslähteenä käytän varhaisempia naistenlehtiä tutkineen Maija Töyryn väitöskirjaan perustuvaa teosta sekä Anna-lehden naisten haastatteluja tutkineen Erkka Railon väitöskirjaa. Ikääntyvän naisen ulkoiseen olemuksen analyysin apuna käytän Taina Kinnusen kauneuskirurgia käsittelevää kirjaa.
Tutkielma lähtee liikkeelle huipulta: tarkastelen aluksi ikääntyvää naista, joka esitetään osana yhteiskunnan valtarakenteita. Muuttuvan sukupuolisopimuksen mukaisesti Ikääntyvä nainen kuvataan voimakkaana itseään toteuttavana naisena. Toisena tarkastelun kohteena ovat ikääntyvän naisen henkilökohtaiseen elämänkaareen liittyvät kokemukset, kuten alkoholin käyttö ja alkoholiongelman vaikutus äidin ja lapsen suhteeseen sekä avioerokokemukset. Naisen alkoholismia tarkastellaan uudistuneen tasa-arvolain mukaisena selviytymistarinana. Laki on mahdollistanut naisen ja miehen hoitoon pääsyn samanarvoisina. Myös ikääntyneen naisen kokemukset avioerosta tulevat esiin haastatteluissa tyypillisesti selviytymistarinoina.
Ikääntyvä nainen kulttuurisen katseen alaisena on modernien populaarien naistenlehtien artikkeleissa toistuvasti esiin nouseva teema. Tutkielmani lopuksi pohdin, kuinka nainen asetetaan näennäisesti valinnan eteen, vaikka todellisuudessa itsensä huoltaminen saatetaan kokea tiedostettuna tai tiedostamattomana velvollisuutena. Haastatteluissa kertojat korostavat tyypillisesti niitä henkilökohtaisia etuja, joita kokevat saavansa ulkoisesta olemuksestaan huolehtimisesta.