”Asian ydinhän ei ole pronssisoturissa?” Virolaisuuden rakentuminen Postimees –lehden patsaskiistaa koskevissa kirjoituksissa
Eskelinen, Johanna (2017-05-17)
”Asian ydinhän ei ole pronssisoturissa?” Virolaisuuden rakentuminen Postimees –lehden patsaskiistaa koskevissa kirjoituksissa
Eskelinen, Johanna
(17.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisin diskurssein Tallinnan vuoden 2007 patsaskiistaa jäsennettiin ja millaisia tulkintoja virolaisuudesta kiistassa rakentui. Aineistona toimii Viron suurimman sanomalehden, Postimehen, keväällä 2007 julkaistut kolumnit, pääkirjoitukset sekä lukijoiden mielipidekirjoitukset. Aineistoa eritellään diskurssianalyysin keinoin.
Kiista sai alkunsa Viron hallituksen päätöksestä siirtää vuonna 1947 Tallinnan keskustaan pystytetty patsas syrjäisemmälle paikalle. Päätös johti laajoihin virolaisten ja vironvenäläisten välisiin erimielisyyksiin ja lopulta mellakoihin. Lisäksi kiista laajeni Viron ja Venäjän valtioiden väliseksi.
Suuri osasyy kiistaan on ollut virolaisten ja (viron)venäläisten ristiriidassa olevat tulkinnat lähihistorian tapahtumista. Patsas toimi menneisyyden symbolina ja oman kansallisen identiteetin pohjana sekä virolaisille että venäläisille. Kiistaa lähestytäänkin tässä tutkielmassa historian ja kollektiivisen muistamisen kautta. Vastakkainasettelu Viron ja Venäjän välillä on myös olemassa läpi koko tutkielman.
Tutkielmassa painottuu virolaisuuden tasapainottelu kahden vastakkaisen elementin välillä: suvereenius ja eurooppalaisuus. Jälleenitsenäistyttyään Viro on ollut tarkka suvereeniudestaan ja kansallisuutensa suojelusta, mutta toisaalta maa on pyrkinyt mahdollisimman nopeasti palaamaan takaisin Eurooppaan ja samalla noudattamaan kansainvälisiä säännöksiä. Kahden elementin ristiriitaisuuden vuoksi esimerkiksi vironvenäläisten integrointi on ollut Virolle haastavaa.
Kiista sai alkunsa Viron hallituksen päätöksestä siirtää vuonna 1947 Tallinnan keskustaan pystytetty patsas syrjäisemmälle paikalle. Päätös johti laajoihin virolaisten ja vironvenäläisten välisiin erimielisyyksiin ja lopulta mellakoihin. Lisäksi kiista laajeni Viron ja Venäjän valtioiden väliseksi.
Suuri osasyy kiistaan on ollut virolaisten ja (viron)venäläisten ristiriidassa olevat tulkinnat lähihistorian tapahtumista. Patsas toimi menneisyyden symbolina ja oman kansallisen identiteetin pohjana sekä virolaisille että venäläisille. Kiistaa lähestytäänkin tässä tutkielmassa historian ja kollektiivisen muistamisen kautta. Vastakkainasettelu Viron ja Venäjän välillä on myös olemassa läpi koko tutkielman.
Tutkielmassa painottuu virolaisuuden tasapainottelu kahden vastakkaisen elementin välillä: suvereenius ja eurooppalaisuus. Jälleenitsenäistyttyään Viro on ollut tarkka suvereeniudestaan ja kansallisuutensa suojelusta, mutta toisaalta maa on pyrkinyt mahdollisimman nopeasti palaamaan takaisin Eurooppaan ja samalla noudattamaan kansainvälisiä säännöksiä. Kahden elementin ristiriitaisuuden vuoksi esimerkiksi vironvenäläisten integrointi on ollut Virolle haastavaa.