Kansainvälien kaupan arvonlisäverotuksen haasteet liiketoimintamaailman kehittyessä – Erityistarkastelussa tavaran ja palvelun arvonlisäverotuksellinen rajanveto
Stenius, Juuso (2017-05-17)
Kansainvälien kaupan arvonlisäverotuksen haasteet liiketoimintamaailman kehittyessä – Erityistarkastelussa tavaran ja palvelun arvonlisäverotuksellinen rajanveto
Stenius, Juuso
(17.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee arvonlisäverosääntelyn yrityksille liiketoiminnan kansainvälistymisestä, digitalisoitumisesta ja palveluistumisesta aiheutuvia haasteita. Työssä tarkastellaan ennen kaikkea ”kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen päättelyketjun” eri vaiheita ja näissä vaiheissa mahdollisesti esiintyviä ongelmatilanteita ja riskejä. Erityishuomiota kiinnitetään siihen, että liiketoimintamaailman nykykehitys aiheuttaa väitetysti tavaran ja palvelun rajanvedon hämärtymistä ja on siten omiaan lisäämään kansainvälisen kaupan tulkintaongelmia. Tältä osin tutkielmassa perehdytään ennen kaikkea kansainvälisen kaupan verokohtelussa merkittävässä roolissa olevaan myyntimaasääntelyyn sekä kaupan kohteen luonnetta koskevien rajanvetotilanteiden arviointiin oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Aiheen käsittely pyrkii olemaan hyvin käytännönläheistä. Tutkimusmetodi on lainopillinen.
Tutkielman toisena tutkimuskohteena ja tavoitteena on pyrkiä tutkimaan kansainvälisen kaupan arvonlisäverosääntelyä ja arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta ja systemaattisuutta kriittisestä tulokulmasta. Aiheen käsittely pyrkii etenemään arvonlisäverojärjestelmän lähtökohtien teoreettisesta tarkastelusta käytännönläheiseen näkökulmaan.
Tutkielmassa havaitaan, että vastaavan käyttötarkoituksen omaaviin tavaroihin ja palveluihin voidaan soveltaa toisistaan poikkeavia verotussääntöjä, joka korostaa tarvetta kiinnittää rajat ylittävässä kaupassa erityistä huomiota kaupan kohteen luonteen määrittelyyn. Kaupan kohteen luonteen määrittämiseen liittyviä tulkintaongelmia voidaan odottaa syntyvän erityisesti uusien myyntikokonaisuuksien sekä digitalisaatio- ja teknologiakehityksen synnyttämien uusien tuotteiden kohdalla. Tällaisissa tulkintatilanteina käyttökelpoisena työkaluna voitaisiin soveltaa niin sanottua liittymisperiaate-jakamisperiaate -punnintaa.
Vaikka myös uudenlaisten myyntituotteiden arvonlisäverokohtelun selvittämiseen on löydettävissä työkaluja, voi tämä aiheuttaa yrityksille jopa mittavia selvityskustannuksia. Yhtenä syynä tämän taustalla voidaan pitää verotussääntöjen jakautumista tavaramyyntien ja palvelumyyntien verotussääntöihin. Kahtiajakoa voidaan perustellusti kyseenalaistaa, mutta toisaalta tutkielmassa havaitaan myös, että vielä tätäkin merkittävämpänä selvitystyön kohteena voidaan pitää hyödykekohtaisten verotussääntöjen tulkintaa.
Erityisesti myyntimaasääntely on arvonlisäverojärjestelmässä nykyisellään hyvin hajanaista lukuisine erityissäännöksineen, ja myyntimaasääntely kaipaisi laajamittaista uudistamista. Tähän onkin jo viime aikoina pyritty puuttumaan erilaisin EU-kehityshankkein, mutta käytännön toteutus selviää kokoanisuudessaan vasta 2020-luvulla. Yksi vaihtoehto arvonlisäverokohtelun selvittämistyön helpottamiseksi voisi olla verotussääntöjen yhdenmukaistaminen saman käyttötarkoituksen hyödykkeille, riippumatta siitä onko myyntikohdetta pidettävä tavarana vai palveluna.
Tutkielman toisena tutkimuskohteena ja tavoitteena on pyrkiä tutkimaan kansainvälisen kaupan arvonlisäverosääntelyä ja arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta ja systemaattisuutta kriittisestä tulokulmasta. Aiheen käsittely pyrkii etenemään arvonlisäverojärjestelmän lähtökohtien teoreettisesta tarkastelusta käytännönläheiseen näkökulmaan.
Tutkielmassa havaitaan, että vastaavan käyttötarkoituksen omaaviin tavaroihin ja palveluihin voidaan soveltaa toisistaan poikkeavia verotussääntöjä, joka korostaa tarvetta kiinnittää rajat ylittävässä kaupassa erityistä huomiota kaupan kohteen luonteen määrittelyyn. Kaupan kohteen luonteen määrittämiseen liittyviä tulkintaongelmia voidaan odottaa syntyvän erityisesti uusien myyntikokonaisuuksien sekä digitalisaatio- ja teknologiakehityksen synnyttämien uusien tuotteiden kohdalla. Tällaisissa tulkintatilanteina käyttökelpoisena työkaluna voitaisiin soveltaa niin sanottua liittymisperiaate-jakamisperiaate -punnintaa.
Vaikka myös uudenlaisten myyntituotteiden arvonlisäverokohtelun selvittämiseen on löydettävissä työkaluja, voi tämä aiheuttaa yrityksille jopa mittavia selvityskustannuksia. Yhtenä syynä tämän taustalla voidaan pitää verotussääntöjen jakautumista tavaramyyntien ja palvelumyyntien verotussääntöihin. Kahtiajakoa voidaan perustellusti kyseenalaistaa, mutta toisaalta tutkielmassa havaitaan myös, että vielä tätäkin merkittävämpänä selvitystyön kohteena voidaan pitää hyödykekohtaisten verotussääntöjen tulkintaa.
Erityisesti myyntimaasääntely on arvonlisäverojärjestelmässä nykyisellään hyvin hajanaista lukuisine erityissäännöksineen, ja myyntimaasääntely kaipaisi laajamittaista uudistamista. Tähän onkin jo viime aikoina pyritty puuttumaan erilaisin EU-kehityshankkein, mutta käytännön toteutus selviää kokoanisuudessaan vasta 2020-luvulla. Yksi vaihtoehto arvonlisäverokohtelun selvittämistyön helpottamiseksi voisi olla verotussääntöjen yhdenmukaistaminen saman käyttötarkoituksen hyödykkeille, riippumatta siitä onko myyntikohdetta pidettävä tavarana vai palveluna.