Todistamis- ja hyödyntämiskiellot erityisesti ammattiryhmittäin tarkasteltuina
Sepponen, Akusti (2017-05-17)
Todistamis- ja hyödyntämiskiellot erityisesti ammattiryhmittäin tarkasteltuina
Sepponen, Akusti
(17.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään eri ammattiryhmiä koskevia todistamiskieltoja sekä todistamiskieltoihin kiinteässä yhteydessä olevia hyödyntämiskieltoja. Näitä molempia kieltoja käsitellään tutkielmassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kokonaisuudistuksen valossa ja eritellään erityisesti, miten eri ammattiryhmiä koskevat todistamiskiellot ovat kokonaisuudistuksessa muuttuneet. Tutkielmassa sovelletaan lainopin metodeja ja sen tarkoitus on selvittää vallitsevan oikeustilan sisältö. Tutkielman alussa esitellään todistelun perusteita, käsittelemällä todistelun peruskäsitteitä, sen tavoitteita ja erilaisia todistusteorioita. Tämän jakson avulla pyritään tuomaan esiin, mistä todistelussa on kyse ja mikä on sen tehtävä. Kolmannen luvun alussa edetään kohti tutkielman pääaihealuetta tarkastelemalla erilaisia tapoja rajoittaa todistelua, joihin todistamis- ja hyödyntämiskiellotkin osaltaan kuuluvat. Luku etenee todistamiskieltojen perusteiden kautta erilaisten todistamiskieltojen esittelyyn ja niiden jaotteluun. Kolmannen luvun lopussa tarkastellaan todistamiskieltojen kytkentää hyödyntämiskieltoihin itsenäisten ja epäitsenäisten hyödyntämiskieltojen käsitteiden avulla, sekä esitellään hyödyntämiskieltosääntelyn uudistuksia lainsäädännössä. Luvun lopussa päädytään siihen päätelmään, että uuden lainsäädännön ja lain esitöiden perusteella todistamiskiellon vastaisesta menettelystä seuraa jatkossa hyödyntämiskielto. Neljännessä luvussa esitellään yleisesti todistajan velvollisuutta ja oikeutta kieltäytyä todistamasta ja todistamiskieltosääntelyn yhteyttä esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin. Tutkielman viimeistä edeltävä viides luku analysoi eri ammattiryhmiä koskevia todistamiskieltoja. Virkamiestä, lääkäriä, asianajajaa ja pappia koskien on jokaista varten oma alajaksonsa, joissa eritellään kyseisiä ammattiryhmiä koskevien todistamiskieltojen ominaispiirteitä sekä niiden yhteyksiä toisia ammattiryhmiä koskeviin todistamiskieltoihin. Kuudennessa luvussa esitellään loppupäätelmät, joiden mukaan lainsäätäjä onnistui todistamislainsäädännön kokonaisuudistuksessa melko hyvin. Lain esityöt erittelivät sääntelyn tavoitteita kuitenkin vajavaisesti, mikä voi johtaa tuomioistuimessa tulkintaongelmiin todistamiskieltojen laajuudesta. Kokonaisuudistuksen suurin anti oli kuitenkin hyödyntämiskieltosäännöksen lisääminen lainsäädäntöön, mikä todennäköisesti lisää hyödyntämiskieltojen käyttöä. Tämä saattaa johtaa menettelyllisen oikeuden merkityksen kasvuun aineellisen totuuden kustannuksella.